Hytti nro 6 saa TV-ensi-iltansa Ukrainan sodan muuttamassa ilmapiirissä – Ohjaaja Juha Kuosmanen: ”Tulinko antaneeksi liian nätin kuvan?”
Rosa Liksom kuvasi Neuvostoliittoa, Juho Kuosmanen myöhempää Venäjää. Merkkielokuva Hytti nro 6 saa televisioensi-iltansa.
Juho Kuosmasen Hytti nro 6 sai ensi-iltansa lokakuussa 2021. Sitä ennen oli jo kuultu poikkeuksellisia odotuksia nostattavia uutisia elokuvan innostuneesta vastaanotosta maailmalla. Ennen kaikkea kohistiin menestyksestä Cannesin festivaaleilla, joilla työ jakoi Grand Prix -palkinnon. Myöhemmin Hytti nro 6 valittiin Suomen Oscar-edustajaksi.
Maailmanpoliittinen tilanne muuttui ratkaisevasti pian ensi-illan jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa. Niinpä elokuvan tv-esityksen alla nähdään keskusteluosio, jossa tekijät kertovat, miltä elokuvan menestys ja maailman myllerrykset tuntuvat nyt loppuvuonna 2022.
Neuvostoliitosta Venäjään
Elokuvaa on vaikea katsoa muistamatta aiheen poliittisia ja historiallisia kerrostumia.
Hytti nro 6 pohjautu Rosa Liksomin samannimiseen Finlandia-palkittuun romaaniin, joka ilmestyi vuonna 2011.
Sekä kirja että elokuvatulkinta kertovat suomalaisen naisopiskelijan ja tämän hyttitoverikseen saaman venäläisen miehen pitkästä junamatkasta, mutta ratkaisevia eroavaisuuksia on runsaasti: kumpaakin työtä täytyy pitää omaa ilmaisumuotoaan hyödyntävänä itsellisenä taideteoksena.
Romaani sijoittuu 1980-luvun Neuvostoliittoon. Liksom piirtää henkeäsalpaavan vaikuttavan poikkileikkauksen maan loputtomista sisäisistä todellisuuksista.
Näkijänä toimii havainnoimaansa kuvaava nuori suomalaisnainen ja ruokottomana kansanmiehenä kokemaansa sanaileva venäläismies. Tällä on mielipide lähes kaikesta:
”Katsos Neuvostoliitto on valtava maa ja täällä asuu vanha, suuri ja hyvin sekalainen kansa. Me ollaan eletty ja kärsitty läpi maaorjuus, tsaarin aika ja vallankumous. Meikäläiset on rakentaneet sosialismin ja lentäneet kuuhun. Mitä teikäläiset on tehneet? Ette yhtään mitään! Mikä teillä on paremmin? Ei mikään!”
Yksilö kohtaa yksilön
Elokuvassa eletään 1990-lukua, kun Venäjä etsii uutta identiteettiään. Suomalainen Laura (Seidi Haarla) ei olekaan suhteessa nuoreen mieheen, joka menee mielisairaalaan välttyäkseen komennukselta Afganistanin sotaan, vaan kumppanina on moderni nainen.
Matkakumppani junassa on nuorentunut kokemattomammaksi nuorukaiseksi (Yuriy Borisov), ja hyttiin saadaan myös omat yllätyksensä tuova suomalaismatkaaja Sasha (Tomi Alatalo).
Toisiaan vieroksuvien matkalaisten lähentyvistä suhteista tavataan aina lukea romanttisia jännitteitä: sekä kirjassa että elokuvassa päähenkilön suhde virittyy paljon moninaisemmaksi.
Romaanissa ronski mies kertoo, kuinka hänen on toistuvasti pakko piestä vaimoaan, vaikka aina ei tekisi mieli. Hän uhkailee hyttikumppaniaan leikkimielisesti; opiskelijan on perusteltua pelätä miestä.
Ohjaaja Juho Kuosmanen tarttui tähän asetelmaan.
”Jos elokuvan keskeinen jännite perustuu sille raiskaako mies naisen, niin tavallaan se jännite estää meitä näkemästä mitään muuta”, hän pohtii.
Toki Kuosmanen ymmärtää, ettei tarinan mieshahmoa lueta vain yksilönä, vaan venäläisyyden allegoriana, mikä johtaa myös pohdiskelemaan valintoja.
”Tulinko antaneeksi liian nätin kuvan?”
Näitä kysymyksiä peilaa varmaankin jokainen kirjan lukenut.
Rosa Liksom itse muistuttaa teosten perussanomasta.
”Jäljelle jää ydin, kahden erilaisen ihmisen kohtaaminen ja lähentyminen.”
Sodan myötä kirjailija kokee teoksen sanoman entistä tärkeämmäksi.
Hytti nro 6, lauantai 10.12. klo 21.12, Teema & Fem
Lue myös: Juho Kuosmasen ohjaus Hytti nro 6 hurmasi Cannesin