Hyväosaisen keskiluokan turhamaisuuksille naurava Harvoin tarjolla -komediasarja on säilyttänyt terävyytensä vuosien saatossa
Uusi asukas käynnistää ennalta-arvaamattoman tapahtumaketjun, jonka seurauksena asukkaat joutuvat sommittelemaan uusia elämänpolkuja
Vanhojen puutalojen pihoilla kukkivat omenapuut, siilit tuhisevat heinikossa ja lasten iloiset äänet sekoittuvat lintujen lauluun idyllisessä naapurustossa.
Vanhassa puutalolähiössä asuminen saattaa kuulostaa ajatuksena idylliseltä, mutta todellisuus on jotain ihan muuta. Pinnan alta löytyy salaisuuksia, pettämistä, alkoholismia ja ennen kaikkea kyräilyä niin selän takana kuin sen edessäkin. Tämä on lähtöajatuksena Johanna Hartikaisen kirjoittamassa ja Veikko Aaltosen sujuvasti ohjaamassa uusintakomediassa Harvoin tarjolla (2008).
Etupäässä hyväosaisen ja suvaitsevaisen keskiluokan turhamaisuuksille naurava sarja on säilyttänyt terävyytensä vuosien saatossa, vaikka ei yhtä iskevä olekaan kuin Hartikaisen läpimurto Tahdon asia (2005). Henkilöistä löytyy niin toimittajaa, lääkäriä, kulttuurityöntekijää kuin putkiyrittäjääkin, joiden ongelmat ovat enemmän tai vähemmän itse luotuja. Kaikkia heitä kuitenkin käsitellään ymmärryksellä.
Muun muassa Ona Kamu, Anna-Leena Härkönen ja kuvan Tomi Salmela sekä Kari-Pekka Toivonen pitävät huolen siitä, että näyttelijätyön dramatiikan taju ja koominen viritys ovat sopivasti tasapainossa.
Harvoin tarjolla, torstai 3.11. klo 19.00, TV2
