Idän ja lännen lapset -sarjassa kuvataan saippuaoopperamaisten yksilötarinoiden kautta DDR:n lähihistorian merkittäviä tapahtumia

Uusi saksalaissarja kertoo vauvoina erotetuista sisaruksista, jotka löytävät toisensa aikuisina muurin jakamassa Berliinissä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Siskokset päätyvät toteuttamaan hengenvaarallisen tempauksen ja vaihtavat rooleja keskenään.

Uusi saksalaissarja kertoo vauvoina erotetuista sisaruksista, jotka löytävät toisensa aikuisina muurin jakamassa Berliinissä.
Teksti: Pertti Avola

Uli Edel (s. 1947) on pitkän linjan saksalaisohjaaja, joka ensimmäisen kerran herätti kansainvälistä huomiota elokuvallaan Christiane F – tyttö metroasemalta (1981). Sen jälkeen Edel on työskennellyt niin Saksassa kuin Yhdysvalloissakin ja tehnyt paljon sekä pitkiä elokuvia että tv-sarjoja­.

Meillä on viimeksi nähty Edeliltä tv-sarjat Laulava lihakauppias (2019) ja Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina (2013). Nyt tulee tänä vuonna valmistunut, Rodica Döhnertin kirjoittama kuusiosainen tv-sarja Idän ja lännen lapset eli Der Palast. Se osoittaa Edelin päätyneen seitsenkymppisenä rutinoituneeksi, mutta ei erityisen persoonalliseksi ohjaajaksi.

Saksan Liittotasavallan ja DDR:n eroja ja ristiriitoja on käsitelty lähinnä vakoiluteeman kautta meillä viime vuosina esitetyissä Deutschland 83, 86 ja 89 -sarjoissa sekä sarjassa The Same Sky – isku sydämeen. Idän ja lännen lapset lähestyy teemaa hiukan eri kulmasta, perheiden ja niitä hajottavien ideologisten ja emotionaalisten kysymysten kautta.

Toisilleen tuntemattomat kaksoset

Katsoja tietää jo alusta asti, mistä on kyse, sillä sarjan avainteema avautuu jo ensimmäisten minuuttien aikana, jotka on sijoitettu Itä-Berliiniin 1961. Sitten siirrytään vuoden 1988 DDR:ään.

Terästehtaan perijä Marlene Wenninger matkaa lännestä itään tekemään sopimusta itäsaksalaisten kanssa. He vievät Marlenen Itä-Berliinin tunnetuimpaan revyyteatteriin, jossa nainen näkee jotain todella outoa. Yksi tanssijoista on hänen täydellinen kaksoisolentonsa.

Marlene alkaa seurata tanssijaa, Christine Steffeniä, ja kun he kohtaavat, mikään ei ole epäselvää. Naiset ovat sisaruksia, kaksosia, mikä merkitsee, että kummallekin 27-vuotiaalle on valehdeltu koko heidän ikänsä. Tästä alkaa salaisuuksien ja syyllisyyksien selvittely sekä naisten matkat heidän omiin todellisiin juuriinsa.

Marlenen ja Christinen isän ja äidin kohtaamista ja vaiheita 1960-luvun alun Itä-Berliinissä seurataan lyhyissä takaumissa.

Ajan henki heijastuu tapahtumiin

Taustalla vaikuttaa paitsi Der Palast -revyyteatterin värikäs ja kilpailuhenkinen maailma, myös muuttuva maailmantilanne: glasnost, perestroika ja Neuvostoliiton uudistusmielinen johtaja Mihail Gorbatshov, jonka ajatukset alkavat saada kannatusta loppuaan kohti vaappuvassa DDR:ssäkin.

Idän ja lännen lapset onkin niitä sarjoja, joissa hieman saippuaoopperamaisten yksilötarinoiden kautta kuvataan lähihistorian merkittäviä tapahtumia ja niiden vaikutuksia tavallisiin ihmisiin. Tarinat koukuttavat, ja katsoja toivottavasti jää pohtimaan myös hieman niiden taustoja.

Ensimmäisessä jaksossa sementoidaan alkuasetelmat, Marlene ja Christine ottavat ensimmäiset askeleet totuuden selvittämiseksi. Jatkossa tarinaan alkaa tulla sivujuonia, joilla pyritään lähinnä kuvaamaan DDR:n asenteita ja ilmapiiriä 1980-luvun lopulla.

Toisen jakson lopulla tekijät sortuvat kliseeseen, jota on käytetty vuosikymmenien varrella elokuvissa ja tv-sarjoissa turhan usein: kuinka identtiset kaksoset päätyvät esittämään toisiaan, ja miten sitten käy.

Svenja Jungilla on mielenkiintoinen tehtävä esittää sisaruksia, jotka ovat kasvaneet täysin toisistaan eroavissa ympäristöissä ja ovat tavallaan niiden tuotoksia, samanlaisia ja kuitenkin erilaisia. Sivuosissa pyörii saksalaisista rikossarjoista tuttuja naamoja.

Svenja Jung näyttelee sarjan pääosassa toisistaan vauvana erotettuja kaksosiskoja Marlenea ja Christinea

Idän ja lännen lapset, maanantai 15.8. klo 19.00, TV1

X