Kallonmetsästäjät -dokumentti ei aivan tyydytä tiedonjanoa erikoisesta aiheesta

Mitä kuolleelle eläimelle tapahtuu, kun se päätyy kalloharrastajan käsiin? Miten yhdistää eläinrakkaus ja raatoharrastus? Dokumenttielokuva seuraa kalloharrastajien elämää ja raatojen käsittelyä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Keskeneräinen supikoiran kallo.

Mitä kuolleelle eläimelle tapahtuu, kun se päätyy kalloharrastajan käsiin? Miten yhdistää eläinrakkaus ja raatoharrastus? Dokumenttielokuva seuraa kalloharrastajien elämää ja raatojen käsittelyä.
Teksti: Arto Pajukallio

Kallonmetsästäjät on dokumenttielokuva vuodelta 2019. Emme kauhistele, kun lääkärit tai hoitajat tekevät työtään. Helposti myös sivuutamme ihmisruumiiden käsittelijät tai eläinten teurastajat. Ehkä kuitenkin ihastelemme näkemiämme taiten täytettyjä eläimiä.

Mutta kun nuori nainen harrastuksekseen askartelee mahdollisesti itse irrottamiensa pääkallojen kanssa, hätkähdämmekö silloin? Tässäkin mielessä Riikka Kaihovaaran uusittava dokumentti on kiinnostava työ. Se seuraa ja esittelee kalloharrastajien elämää, ainakin nimeksi.

Tiettävästi kalloharrastajia on Suomessa tuhansia, mutta ohjelma ei tästä kerro. Verkostakaan ei löydy hetimiten tietoa, kun hakupalvelu sinnikkäästi vääntää kalloharrastuksen kelloharrastukseksi.

Dokumentti tyytyy seuraamaan paria päähenkilöään, jotka kevyesti jutustelevat taustoistaan ja tekemisestään. Näemme mitä he tekevät, mutta paljoa emme opi: tiedonjano ei tyydyty.

Kallonmetsästäjät, maanantai 19.7. klo 23.25, TV2

X