Dokumentti kirjallisuuden Nobelin voittaneesta Annie Ernauxista on yhteiskunnallinen – Intiimiyttä lisää kaitafilmit 1970-luvulta

Hänen teoksensa ovat enimmäkseen omaelämäkerrallisia. Ne käsittelevät kirjailijan vanhempia sekä hänen omaa elämäänsä ja perhettään tavalla, jota Ernaux itse on kutsunut “sosiologiseksi katseeksi”.

Niinpä myös Ernaux’n yhdessä poikansa kanssa kokoama dokumenttielokuva Annie Ernaux: Super 8 -vuodet koostuu Ernaux’n perheen vanhoista Super 8 –filmikameralla kuvatuista kotielokuvista pääosin 1970-luvulta. Ernaux työskenteli tuolloin vielä opettajana.

Kaitafilmit vievät perheen arkeen

Rakeisista, mykistä kaitafilmeistä paljastuu Ernaux’n perheen vaiheita kahden pojan lapsuudesta teini-ikään ja perheen hajottaneeseen avioeroon. Kuvaajana on toiminut Ernaux’n ex-mies, mutta koosteesta ja kirjailijan selostustekstistä paljastuu hyvin henkilökohtainen sosiologis-poliittinen näkökulma niin perheen ja avioliiton dynamiikkaan kuin ranskalaisen yhteiskunnan poliittisiin pohjavirtoihinkin.

Eniten dokumentista saavat irti ne, jotka tuntevat tai muistavat aikakauden yhteiskunnallisia erityispiirteitä, mutta henkilökohtaisessa intiimiydessään ja selostuksen valottaman asenneilmaston kautta dokumentti on yleisluontoisestikin kiintoisa kurkistus Nobel-kirjailijan vuosikymmenien takaiseen elämään.

Annie Ernaux: Super 8 -vuodet, torstai 16.3 klo 21.00, Teema & Fem