Koivisto -dokumenttisarja kuvaa presidentti Mauno Koiviston uraa ja elämää

Jari Tervo vetää nyt elävän dokumenttisarjan presidentti Mauno Koivistosta. Televisio oli Koivistolle läheinen. Jatkoaika-ohjelman flirtti oli hänelle ”showta, joka pitää hyödyntää”.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 1982 – 1994.

Jari Tervo vetää nyt elävän dokumenttisarjan presidentti Mauno Koivistosta. Televisio oli Koivistolle läheinen. Jatkoaika-ohjelman flirtti oli hänelle ”showta, joka pitää hyödyntää”.
(Päivitetty: )
Teksti: Jussi Karjalainen

Jari Tervon vetämän Koivisto -dokumenttisarjan maistiaiset – kaksi jännittävintä jaksoa kahdeksasta – esitettiin Säätytalossa, vastapäätä Suomen Pankkia. Eturivissä istui myös Tellervo Koivisto.

”Kyllä siinä tuttu mies oli. Mauno halusi antaa paljon punaisia lankoja kuulijoille. Sarja on yksi lankakerä, joka on koottu näistä langoista”, Tellervo kommentoi näkemäänsä tyytyväisenä.

Tervo taas ilmoitti kysyneensä dokumentin haastateltavilta, oliko Koivisto erikoinen mies.

Kaikki vastasivat: ”no kyllä!” Paavo Lipponen sanoi: ”hän jos kuka.”

Kannattaa siis todella parkkeerata tapanina television ääreen. Oleelliselle ja rullaavalle dokumenttisarjalle Mauno Koivistosta (1923–2017) on nimittäin vielä suurempi tarve kuin Tervon vuonna 2017 toimittamalle Kekkos-yleisesitykselle oli. Tekijöiden ote on yhä varmistunut.

Suomalaiset luottivat poikkeuksellisen yksimielisesti Koivistolle tehtävän viedä maa seuraavaan vaiheeseen Kekkosen ajasta. Sarjassa taidokasta telkkaria on vaikkapa kohta, jossa limitetään mielipiteet siitä, oliko Koivisto sosialisti lainkaan.

Otsatöyhtö tavaramerkkinä

Huomion saa myös Koiviston oma tv-suhde, läpilyöntinä huumorintajuinen esiintyminen Jatkoaika-talkshowssa marraskuussa 1968. Koivisto oli pääministeri.

Politiikkaakin puhuttiin, mutta Lenita Airisto alkoi suitsuttaa, kuinka maitokaupoissa kuulee naisten olevan heikkoina Koiviston charmiin. Vastaukseksi Koivisto pöyhäisi otsatöyhtöään, tavaramerkkiään.

Koiviston kirjojen tekoa avustanut Antti Blåfield kuvailee tv-ajan poliitikon Jatkoaika-keikkaa:

”Koivisto löi hyvin varmalla, itsetietoisella asenteella laudalta röhnöttävän Taanilan ja sirkuttavan Lenitan. Se oli erittäin tietoista toimintaa.”

Toisaalta Tellervo kirjasi pakinaan Manun heittäneen kotioloissa repliikin: ”Nyt sinä olet niin kuin Lenita. Juttusi alusta ei voi päätellä, mihin olet pyrkimässä.”

Koivistot menestyivät medioissa. Tellervo piti miehensä pääministerikauden alusta lukien neljä vuotta Suomen Kuvalehdessä palstaa ”Rouva Koiviston päiväkirja”. Hän lopetti omaan äänivyöryyn eduskuntavaaleissa.

Television monet roolit

Aivan kuten Maunon kansansuosion synty liittyy 1960-luvun lopun televisiobuumiin suomalaisissa olohuoneissa, kirjoitteli Tellervokin kolumneissaan tämän tästä tv:n katselusta. Juttujen mukaan kodissa seurattiin niin Peyton Placea kuin Kivisiä ja Sorasia.

Eräässä leikkisässä kotiväittelyssä Tellervo nosti esiin, että suuri osa naiskansanedustajista on naimattomia. Manun vasta-argumentti johti televisioon:

”Sarjafilmeissä useimmat sankarit ovat poikamiehiä: Batman, Maxwell Smart, Ironside, James Bond ja muut vakoilijat ja muukalaiset.”

Vuonna 1981 Mauno Koivisto pudotti TV1:ssä uutispommin, ettei suostu hajottamaan hallitustaan eli uhmaa Kekkosta. Pääministeri lausui hätkähdyttävästi reportterille:

”Pelikuviot ovat muuttuneet. Minua kiinnostaa, selviänkö minä tästä pelistä.”

Ensimmäisen presidenttikauden lopulla 80-luvun puolivälissä Koivisto teki tv-tempun, jossa hylkäsi Ylen uutiset ja alkoi käyttää kanavanaan MTV:tä.

Koivisto on kotonaan televisiossa – niin myös ehdottomasti suositeltavassa Koivisto-sarjassa.

Koivisto, to 26.12. klo 20.00 Tv1

Lue myös: Dokumentti presidentti Mauno Koiviston perustamasta veteraanilentopallojoukkueesta

X