Kun tomu laskeutuu: Ennen ja jälkeen joukkoammuskelun

Uusi kymmenosainen tanskalaissarja Kun tomu laskeutuu käyttää terroritekoa lähtökohtana yhteiskuntakuvaukselle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuvassa Kamilla (Julie Agnete Vang), Rose (Kaya Toft Loholt) ja Albert (Elias Buddee Christensen) sarjassa Kun tomu laskeutuu.

Uusi kymmenosainen tanskalaissarja Kun tomu laskeutuu käyttää terroritekoa lähtökohtana yhteiskuntakuvaukselle.
Teksti: Pertti Avola

Alkuvuodesta Tanskassa esitetty, kaikkien Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden yhteisenä tuotantona valmistunut Kun tomu laskeutuu on sitä keskitasoa: ei huonoa, mutta ei liioin erityistä. Sarjaa kyllä seuraa vaivattomasti, mutta se ei oikein kiskaise imuunsa tai tarjoa ahaa-elämyksiä.

Tanskassa tehdään paljon tv-sarjoja, usein huippua, vielä useammin keskitasoa ja harvoin huonoa.

Kymmenosaisen sarjan rakenne on tuttu vaikkapa meillä jokin aika sitten esitetystä brittisarjasta Ilmiantaja tai parhaillaan pyörivästä norjalaistuotannosta 22. heinäkuuta.

Kun tomu laskeutuu: Ravintolassa ammutaan!

Äkillisen väkivallanteon jälkeen tapahtumia keritään taakse- ja eteenpäin tragediasta siihen liittyvien henkilöiden elämässä. Mikä johtaa heidät kyseiseen tapahtumaan, miten heille käy sen jälkeen ja yhdistääkö väkivaltainen välikohtaus jollakin tapaa ennen toisilleen joko osittain tai täysin vieraita ihmisiä?

Henkilöitä ovat keskiluokkainen pariskunta Morten ja Camilla, joilla on ongelmia teinipoikansa Albertin kanssa, isoveljensä sortama maahanmuuttajanuorukainen Jamal, koditon nuori nainen Ginger, tarjoilija ja yksinhuoltajaäiti Stina Marie-tyttärineen, ravintolan ostava grönlantilaiskokki Nikolaj, ruotsalainen laulajatar Lisa sekä oikeusministeri Elisabeth Hoffman.

Jo ennen ensimmäisen jakson alkutekstejä näytetään mistä on kyse. Nikolajn ravintolassa tapahtuu joukkoammuskelu. Siitä mennään taaksepäin aina yhdeksän päivän päähän ja aletaan kertoa ammuskeluun jotain kautta liittyvistä ihmisistä.

Tarkastelussa yhteiskunta

Ida Maria Rydénin ja Dorte W. Höghin kehittämä sarja yrittää rakentaa eräänlaisen yleiskuvan tanskalaisesta nyky-yhteiskunnasta henkilöidensä kautta. Samalla sarjassa yritetään pitää katsojan mielenkiintoa yllä dramaattisten käänteiden avulla.

Rydén ja Högh tekivät aiemmin meilläkin nähdyn jännityssarjan Dicte ja lisäksi Höghin kädenjälkeä oli varhaisempi poliisisarja Anna Pihl. Kummassakin toistui jo Kun tomu laskeutuu -sarjassa olennainen ihmissuhteiden kuvauksen ja jännittävien elementtien yhdistelmä.

Paikoin sarja onnistuu hyvin, toisinaan ei. Lesbosuhteessa elävä ikääntyvä poliitikko Hoffman on kiinnostava hahmo, jonka liberaalia asennoitumista kuvastaa hänen yrityksensä saada läpi laki, joka mahdollistaisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille jalkapannan säilöönoton sijasta. Myös lvi-asentaja Mortenin ja opettaja-Camillan vaikeuksissa mistään piittaamattoman ja jopa itsetuhoisen poikansa kanssa on vahva aitouden tuntu. Sen sijaan maahanmuuttajaperheen kuvaus on aika kliseistä ja kolmosjaksossa mukaan tuleva laulaja-Lisa jää irrallisen tuntuiseksi hahmoksi. Samoin Ginger, joka tuntuu olevan mukana vain pakollisena syrjäytyneiden edustajana.

Tilanteiden dramaattisuutta ja nykypäivän levottomuutta heijastellaan runsaalla käsivarakameran käytöllä, mikä ei enää nykyään ole mitenkään tuoretta tai edes tehokasta.

Kerronta kulkee sinänsä hyvin, mutta on enemmän yleisluonteista kuin syvempää näkökulmaa etsivää. Kymmenen jakson mitta tuntuu hieman liialliselta.

Kun tomu laskeutuu, ma 11.5. klo 22.00 Yle Teema & Fem

Lue myös: Draamasarjassa 22 heinäkuuta käydään läpi Oslon terrori-iskun jälkipuintia

X