Kunnianhimoisista yrityksistä noloihin epäonnistumisiin: Rehtori -komediasarjan pääosassa nähdään Terhi Suorlahti
”Ihanan kohtuutonta menoa, jossa saa revitellä kunnolla”, kiittää Terhi Suorlahti nimirooliaan komediasarjassa Rehtori.
Terhi Suorlahden (keskellä) näyttelemä rehtori Sari Valjakka pistää tuulemaan niin opettajainhuoneessa kuin koulupihallakin.
C Moren kymmenosaisen Rehtori –komediasarjan pääosassa nähdään Terhi Suorlahti. Nyt sarja nähdään myös Mtv3 -kanavalla.
Yläkoulun nelikymppisen rehtorin Sari Valjakan kunnianhimoiset yritykset johtavat järjestään noloihin epäonnistumisiin.
”Saria ei määritellä kenenkään äitinä tai puolisona, vaan oman työnsä kautta”, Suorlahti valottaa.
Nolouteen ja myötähäpeään on helppo samaistua, mutta kyse on myös vallankäytön kuvauksesta.
”Onko olemassa feminiinistä tapaa johtaa, syntyykö se pehmeyden kautta? Sari Valjakka käyttää kaikkia keinoja: pehmeää äidillistä valtaa, viehätysvoimaa, äkkivääriä päätöksiä, häikäilemätöntä kieroilua, mutta aikaansaa kaaosta.”
Suorlahti nautti kuvauksista.
”Sarja on hienosti kirjoitettu, ja näyttelijänä pääsee revittelemään aika paljon. Välillä on ihanan kohtuutonta menoa, kun Sari paljastuu yhä epäsovinnaisemmaksi.”
Maailman paras ammatti: käsikirjoittaja
”Mockumentary. Olisiko se mokumentti tai mokumentaari? Suomenkielinen nimitys ei ole vielä vakiintunut”, miettii käsikirjoittaja Anna Brotkin.
Mockumentary tarkoittaa television tai elokuvan lajityyppiä, jossa fiktiivistä tarinaa esitetään mukamas dokumentaarisena. Mokumentaarinen kerrontatapa tuo Rehtoriin lisätason, jossa päähenkilön ja yhteisön toimia seurataan ikään kuin kuvattaisiin dokumenttia. Näkökulmaa ei kuitenkaan tuoda kiinni iholle, vaan tapahtumia katsotaan vähän kauempaa.
Sarjan ohjasi ja sen toisena käsikirjoittajana työskenteli Paula Korva. Kaikkia kolmea yhdistää muun muassa Putous. Suorlahti näytteli ohjelmassa sen viimeisimmillä kausilla ja Brotkin nousi tuotannon pääkäsikirjoittajaksi.
Eikä Rehtorikaan ole aivan uusi konsepti. Sarja on jatkoa Korvan ja Brotkinin vuoden 2016 samannimiselle lopputyölle Aalto-yliopistossa.
”Totesimme, että lyhytelokuvamme päähenkilön ympärille voisi kirjoittaa kokonaisen TV-sarjan. Löytyi kiinnostunut tuotantoyhtiö, jonka kanssa projekti eteni”, kertoo Brotkin.
Resursseja ja hierarkian purkua
Ylen tuoreessa komediasarjassa Kellot soi nähtiin myös naisrehtori, jonka toimeliaisuudesta muu kouluyhteisö kärsi. Samankaltaiset aiheet etenivät toisistaan tietämättä, mutta antavat myös mahdollisuuden vertailuun.
”Ja tehdäänhän sitä koko ajan vaikkapa samanoloisia poliisisarjoja ja lääkärisarjoja”, muistuttaa Brotkin.
Kolmekymppinen ammattilainen toimi käsikirjoittajana kiitetyssä keväisessä sarjassa Aikuiset.
”Olen halunnut kirjoittaa aivan pienestä pitäen. Käsikirjoittamista voisi kutsua maailman parhaaksi ammatiksi. Voi kuvitella ihan mitä vaan, mikä sitten toteutetaan”, Brotkin maalailee.
Suorlahti puolestaan ylistää koko nuorten sukupolvea.
”Tämän päivän kolmekymppiset ovat niin tietoisia ja tiedostavia, kartalla ihan kaikesta. Toisaalta heillä on itsensä kanssa yhtä vaikeaa kuin ennenkin. Itse olen tullut tietoiseksi omasta vallastani ja vallankäytöstäni vasta nelikymppisenä. Nuorena joutui olemaan altavastaajana ja puolustautumaan hirveästi. Nyt on onneksi perspektiiviä.”
Naistaiteilijat tekevät usein television tuoreinta viihdettä, mutta mitä he itse kaipaavat alan voimistamiseksi?
Brotkin toivoo kirjoittamiselle ja esituotannolle lisää resursseja, Suorlahti haluaa läpinäkyvyyttä rahoituspäätöksiin – kenen tarinat pääsevät kuuluviin.
”Ja hierarkisen ajattelun purkamista! Tulkoon se seuraavaksi”.
Rehtori, la 18.1. klo 21.00 Mtv3