Mad Men -sarja on oivaltava läpileikkaus 1960-luvun kaupalliseen yhteiskuntaan

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Mad Men
© MVPhotos
Huippunäyttelijöiden tähdittämä Mad Men -sarja vakuuttaa oivaltavalla otteellaan.

”Se on paahdettua”, oivalsi mainostoimisto Sterling & Cooperin ykköstykki Donald Draper, kun tupakkamerkille piti kehitellä uusi, houkutteleva mainoslause.

Mitäpä siitä, jos kaikkien muidenkin merkkien tupakka on paahdettua? Vain tämä yksi merkki sai nyt kylkeensä käsityön ja syvien aromien mielikuvan.

Mad Menin pilottijakso on tullut mieleeni myöhemmin, kun olen bongannut jostakin valeuutisen taikka ihan vain itsestäänselvyyden, joka on keksitty kääräistä hohdokkaaseen pakettiin. Sellaisistahan ei ole pulaa mainoksissa, politiikassa, uutisissa, konsulttikielessä tai vaikka elämänhallintaguruilla.

Eikä se ole ollut läheskään ainoa oivallus, jonka Matthew Weinerin luoma sarja onnistui seitsemän kauden aikana kehittelemään. 1960-luvun Amerikan läpileikkaus löysi koko rahan ja kuluttamisen elämänmuodon ytimestä valheen.

Upeissa alkuteksteissä Draperin näköinen pukumies on vapaassa pudotuksessa. Tyhjän päälle hän onkin elämänsä rakentanut.

Jon Hammin esittämä Draper on oikeasti sijaiskodeissa kasvanut prostituoidun äidin maalaispoika Dick Whitman, joka otti Korean sodassa kuolleen asetoverin henkilöllisyyden.

Draper ihastuu toistuvasti itsenäisiin naisiin, muttei kaipaa semmoista kotiinsa. Vaimo Betty (January Jones) elää kotiäidin onttoa kulissielämää.

Sarjan kolmannesta keskushenkilöstä Peggy Olsonista tulee kovalla hinnalla tienraivaaja omaa uraa tekeville, työssä käyville naisille.

Tavallaan Peggyn menestystarina on jatkunut tosielämässä, kun häntä esittävä Elisabeth Moss on Mad Menin tähdistä tehnyt sittemmin näyttävimmän uran.

Mad Men -sarjan seitsemän kautta löytyvät Amazon Primesta.

X