Mata Hari: 1900-luvun alun kuuluisimpia tanssijoita ja naiskauneuden symboli
Mata Hari onnistui kietomaan pikkusormensa ympärille aikansa vaikutusvaltaisimmat miehet. Hyödynnettiinkö hänen saamiaan tietoja ensimmäisessä maailmansodassa?
Saksalaisdokumentti Mata Hari, vakoojista kaunein (2017) kuulusta kurtisaanivakoojasta Mata Harista on mallikas historiahehkuttelu. Tarkasti tuo tarina pystytään perkaamaan. On sykähdyttävää, kun ohjelmassa lehteillään Mata Harin (1876–1917) omia valokuva-albumeita eksoottisen tanssijattaren uralta.
Teloitustuomioon päättyneen vakoilujutun failit puolestaan avaa kirjailija Jean Pierre Turbergue, joka sai luvan paneutua tuhannen sivun poliisiasiakirjoihin. Avainkaupunki oli Pariisi. Myyttinen tanssija ja vakooja sepitti elämänsä uusiksi stripteasinkin keksineenä tanssijattarena, jonka orientalismi oli 1900-luvun alun metropolissa kuuminta hottia.
Todellisuudessa hän oli oli hollantilainen Margaretha Zelle, joka rikkoutuneen avioliiton raunioilta hyppäsi kameleonttimaisesti jetset-elämään. Greta Garbo tulkitsi häntä elokuvassa sangen pian kuolemantuomion jälkeen. Dokkarin tulkinnoissa on tämän päivän subjektiivisuutta, kun arvoituksesta feminismiä kaivava Hanneke Boonstra nimeää Mata Harin aikansa Madonnaksi.
Historia: Mata Hari, vakoojista kaunein, ma 20.4. klo 19.00 Tv1
Lue myös: Dokumentti New Yorkin sillanrakentaja kertoo sveitsiläissyntyisestä Othmar Ammannista