Melankolis-ironinen Pet Shop Boys -musikaali pursuaa surrealistisia hahmoja
Pet Shop Boys – brittiläisen ironian ja melankolian mestarit. Jos kannat kattoon nostettaisiinkin, pyörii toisessa tanssikengässä surumielinen pikkukivi.
Ilta kuuluu Pet Shop Boysille. Neil Tennant (kuvassa) ja Chris Lowe ovat syntsapopin ja homodiskon legendoja, mutta ei vappu heidän seurassaan varsinaisiksi megabileiksi muutu. Pettarit kun ovat ennen muuta brittiläisen ironian ja melankolian mestareita. Jos kannat kattoon nostettaisiinkin, pyörii toisessa tanssikengässä surumielinen pikkukivi.
Illan avaa Jack Boydin ohjaama It Couldn’t Happen Here (1988), joka kaivettiin unohduksista ja restauroitiin vuonna 2020. Tennant ja Lowe törmäävät siinä vinksahtaneisiin tyyppeihin biisiensä säestyksellä, mutta surrealistisesta road moviesta on joku Spice World kaukana. Vaikka irrottelevat nunnat ja muut voivat tuoda mieleen Monty Pythonin, on alakuloinen huumori lähempänä ruotsalaista Roy Andersonia.
Biletystä on sentään ilmassa keikkataltioinnissa Inner Sanctum (2018). Lontoon Covent Gardenin oopperan yleisö ottaa hittiputken ja laser/valo/värishow’n kiitollisena vastaan, mutta Pettarit vetävät viileää linjaa. Ja sellaisina heitä rakastetaan.
Pet Shop Boys: It Couldn’t Happen Here & Inner Sanctum, La 1.5. klo 20.01, Yle Teema & Fem