Menestysmusikaali Chicagossa murhasyytökset käännetään hyödyksi, sillä mikä olisi julkisuutta tärkeämpää?

Menestysmusikaali Chicagossa revitellään kahden naisen rikoksilla ja rakkauksilla 1920-luvun hengessä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Musikaali nettosi kuusi Oscar-pystiä vuonna 2003.

Menestysmusikaali Chicagossa revitellään kahden naisen rikoksilla ja rakkauksilla 1920-luvun hengessä.
Teksti: Pertti Avola

Yksi parhaista 2000-luvun harvoista musikaalielokuvista on Rob Marshallin 2002 ohjaama Chicago, joka perustuu John Kanderin ja Fred Ebbin näyttämömusikaaliin vuodelta 1975. Bill Condon teki musikaalin pohjalta käsikirjoituksen elokuvaan.

Tarina kahdesta murhasta syytetystä naisesta 1920-luvun Chicagossa ei sinänsä ole kummoinen, mutta elokuva saa energiansa Renée Zellwegerin ja Catherine Zeta-Jonesin kerrassaan sähköisistä roolisuorituksista, joiden perässä Richard Gere yrittää lipevän asianajajan roolissaan pysyä.

Roxie (Zellweger) on kotirouva ja Velma (Zeta-Jones) näyttämön tähti. Molemmat luottavat kohuttujen murhasyytöstensä nostattaman julkisuusmyllyn lopulta säästävän heidät tuomiolta. Julkisuutta lypsetään ja hyödynnetään yhtä härskisti kuin nykypäivän someaikoina.

Näyttämö- ja elokuvamusikaalien velho, Cabaret– ja All That Jazz -elokuvien ohjaaja Bob Fosse ohjasi Chicagossa kantaesityksen ja teki siihen koreografian. Elokuvaversiokin Fossen piti ohjata, mutta rankasti eläneeltä taiturilta loppui aika.

Onneksi esikoiselokuvaansa tässä tehneen Marshallin on onnistunut sisällyttää omaan ohjaukseensa fossemaista sähäkkyyttä, myös laatimansa koreografian osalta.

Chicago, lauantai 31.7. klo 21.50, Teema & Fem

X