Naisenkaari-dokumentti herättää ajatuksia seksuaalisuudesta, ulkonäköihanteista ja naiseudesta

Kiti Luostarisen palkittu dokumentti Naisenkaari tuntuu uskomattoman ajankohtaiselta, vaikka se on valmistunut jo vuonna 1997. Dokumentti on hieno ja äärettömän kaunis, mutta sen ajankohtaisuus tuntuu surulliselta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

© Epidem Oy / Yle

Kiti Luostarisen palkittu dokumentti Naisenkaari tuntuu uskomattoman ajankohtaiselta, vaikka se on valmistunut jo vuonna 1997. Dokumentti on hieno ja äärettömän kaunis, mutta sen ajankohtaisuus tuntuu surulliselta.
Teksti: Anu Räsänen

Keskustelu naisvihamielisistä ulkonäköihanteista, seksuaalisuuden sääntelystä ja oman kehon runtelusta jatkuu ja tuntuu vähintään yhtä tarpeelliselta kuin 1990-luvullakin.

Suurin muutos tässä välissä on sosiaalisen median tulo elämäämme. Luostarinen pohtii dokumentissaan, miten nuoriin tyttöihin vaikuttaa se, että he näkevät ympärillään koko ajan enemmän kuvia erotisoiduista nuorten naisten kehoista ”suut raollaan ja silmissä raukea katse kuin juuri orgasmin jäljiltä”. Tänä päivänä sosiaalinen media tarjoaa julkisen tilan, jossa näitä kehoja on sallittua, ehkä jopa suotavaa jäljitellä.

Vaikka Naisenkaari herättää surullisia ajatuksia ja koskettaa, se ei ole surullinen dokumentti. Mukana on myös paljon ihania, rakastavia, hauskojakin ajatuksia naisen kehosta. Ja onneksi myös ne tuntuvat yhä ajankohtaisilta.

Naisenkaari, ti 5.10. klo 22.03, Teema & Fem

X