Arto Koskinen paketoi Nokian retken: Tie kumisaapasfirmasta matkapuhelinjätiksi on yksi suomen suurimmista tarinoista

Dokumenttiprojektissa on painokasta tarjottavaa, Arto Koskisen ohjaama Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina (2017). Se onkin kaivattu ilmestys, sillä ennen tätä hyvää ja tosissaan tehtyä yritystä ei yksikään dokumentaristi rohjennut ryhtyä paketoimaan Nokian retkeä.

Kaipa perspektiivin erottumiseen vaadittiin matkapuhelintuotannon loppu. Näin tapahtumat eivät pakene käsistä tai yrityssalaisuudet rajoita liikaa.

Nokia Mobile sopii pääsiäiseen. Yhtiön tarinassa on kaikki: ihmeet, ristiinnaulitsemiset ja uusi huomen verkkolaitevaltiaana.

Arto Koskinen on tehnyt muun muassa dokumentin toisesta maailmalla palloilleesta modernista Suomi-ikonista (Kuningas Litmanen, 2012) ja dokkarien lomassa myös muutaman fiktion (Kahlekuningas, 2002).

Nokia Mobilen tuotti ykköslaadun firma Illume, Jouko Aaltosen yhtiö. Aaltonen itse vastaa kännykkädokkarin dramaturgiasta eli siitä, että paljon teknisiäkin koukeroita sisältänyt saaga tulee kerrotuksi yleisymmärrettävästi ja kulkevasti.

Ilon ja surun naurua

Hyvin monia nousuvaiheen ratkaisevia henkilöitä saatiin kameran ääreen. Onneksi Koskisen tiimi ryhtyi tarkastelemaan Nokiaa sentään tällä vuosikymmenellä, sillä pari elokuvan ensimmäisistä avainhaastateltavista on ennättänyt jo kuollakin vuonna 2015. Heitä ovat tekstiviestit tuonut Matti Makkonen sekä Mobiran Jorma Nieminen, jota saattaa kutsua peräti Suomen matkapuhelinteollisuuden isäksi. Makkonen kertoo, kuinka uudissanaehdotukselle ”matkapuhelin” naurettiin varhaisissa palavereissa. Myöhemmin naurettiin monta kertaa ilosta ja lopulta surusta.

Dramaturgia ja nokialaisten sitaattilaukaukset ovat osuvia. Silti tarvittiin toimittaja haastateltavaksi sanallistamaan se väläys ja hetki, jolloin Nokian johto tajusi yhtiönsä olevan lirissä Applen syöksyttyä esiin kosketusnäyttöpuhelimen kera. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen esimies Lauri Malkavaara toistaa, miten erään Nokia-johtajan tytär oppi viidessä minuutissa juuri lanseeratun iPhonen käytön.

Murskaava momentum johtajalle oli, kun tyttö tuli kysymään, saako ottaa tuon taikapuhelimen yöksi tyynynsä alle.

Kosketusnäytöllistä puhelinta yhtiölle tarjonnut Johannes Väänänen kertoo tarinansa.

Ollilaa vain annostellusti

Tapahtumalinjat on puhdistettu selkeiksi melkein kaikesta liirumlaarumista (liikaa erästä yksityistä keksijää). Totaalista menestystä ja markkinajohtajuutta koskevaa osiota olisi voinut enemmänkin korostaa. Jorma Ollila on dokkarissa hämmästyttävän vähissä, eikä varsinkaan haastateltavana. Toisaalta moni pääsee sanomaan, kuinka ainutlaatuisen nostattava fiilis tekemisessä oli. Vaikkapa Communicator-mallin luominen oli euforista.

Nokia Mobile olisi paisunut helposti sarjaksi. Yksinomaan matkapuhelinmainonnasta ja sen kurottamista mielikuvista saisi ensiluokkaisen kavalkadin. Esimerkkejä on karsittu kovalla kädellä. Mobira Talkman -mötikän hellyttävät, kasarityyliset mainokset alkoivat takoa hektisen tavoitettavuuden sanomaa bisnesmiesten suunnalle.

”Koko maailman rahaliikenne on ulottuvillasi”, mainos vakuutti edelläkävijöille.

Insinöörikin voi liikuttua

Nokian matkapuhelinenvaiheen pomoista ja suunnittelijoista ovat mukana Pekka Lonka, Craig Livingstone, Annu Palmu, Matti Saarinen, Ian Broughall, Juha Lakkala, Reijo Paajanen, Ove Strandberg, Lauri Hirvonen, Minna-Liisa Vesanen, Taneli Armanto, Akseli Anttila ja Mika Röykkee. Siinä ovat niin Connecting People -sanonnan, matopelin kuin kilpailijat pitkään notkeudellaan lyöneen tuotantomallin kehittäjät. Kertomuksista ilmenee, että insinöörikin liikuttuu.

Oman tarinansa kertoo muun muassa Nokian johtoryhmään kuulunut Annu Palmu.

Ei tätä teattereissa kovin moni katsonut, mutta kaikkien on syytä katsoa paketti televisiosta. Tai vaikka kännykästä, jos mieli tekee.

Nokia mobile – matkapuhelimen tarina, ma 2.4. klo 20.50 TV1