On yksioikoista kutsua Visa Mäkistä maan huonoimmaksi elokuvaohjaajaksi: Mäkisen tuotanto osoittaa, että tekemällä oppii
Visa Mäkisen Ruuvit löysällä -elokuvassa Timo Kankaanpää esittää Neuvostoliitosta Suomeen loikkaavaa kasakkaa.
Katsoin Visa Mäkisen kaikki kaksitoista elokuvaa jälleen kerran, kun ne jokin aika sitten ilmestyivät Elisa Viihde Aitioon. Kokemus osoitti, että on yksioikoista kutsua Mäkistä maan huonoimmaksi elokuvaohjaajaksi
Kieltämättä esikoiselokuva Voi juku mikä lauantai (1979) on kelvoton tekele. Mutta kymmenen vuotta myöhemmin valmistunut Ruuvit löysällä (1989) on elokuvana jo miltei eheä. Siitä puuttuvat ohjaajan elokuville tyypilliset tekniset ja sisällölliset kömpelyydet.
Ennen kaikkea Mäkisen tuotanto osoittaa, että tekemällä oppii. Ruuvit löysällä on paikoitellen hyvinkin hauska elokuva. Suuri kiitos kuuluu Mäkisen luottokäsikirjoittaja Kari Levolan pisteliäälle dialogille.
”Pyyhi tuulilasi puhtaaksi!” ”Ei taida pissapoika toimia.” ”No, pissi itte, saatana!”
Mäkisen heikoimmissakin elokuvissa on onnistuneita yksityiskohtia. Uskallan väittää, että Yön saalistajista (1984) löytyy kotimaisen elokuvan riipaisevin itsemurhakohtaus. Kaiken kaikkiaan Mäkisen elokuvat tarjoavat nostalgisen katsauksen 80-luvun porilaiseen mielenmaisemaan.
Mäkinen toi myös elokuvia maahan ja imi niistä vaikutteita. Varsinkin Yön saalistajista on löydettävissä yhtymäkohtia kulttitrilleriin Maniac – Nukkemurhaaja (1980).
Mäkisen käsien läpi lienee kulkenut myös amerikkalainen pornoelokuva Rollerbabies (1976). Osa sen musiikista on kopioitu suoraan Pi pi pil…pilleriin (1982). Juonissakin on yhtäläisyyksiä. Rollerbabies kertoo seksuaaliset halut tappavasta pilleristä. Mäkisen elokuvassa puolestaan keksitään pilleri, joka kasvattaa niitä.
Visa Mäkisen elokuvat, Elisa Viihde Aitio