Poliitikkojen tv-julkisuus puhututtaa – ”Läpinäkyvyys ja tieto kytköksistä ovat eettisesti katsottuna vähintä, mitä yleisöllä on oikeus odottaa”

Poliitikkojen tv-esiintymisiä on perinteisesti rajoitettu vaalien alla, mutta suoratoistopalvelujen ja somen aikakaudella asia näyttäytyy uudessa valossa. Esimerkkinä tästä on Teemu Keskisarjan tuoreen ohjelman kohtalo Ylellä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Teemu Keskisarja ja kuolleet ihmiset -ohjelmassa käsitellään Kyllikki Saaren murhaa ja Tulilahden suohautaa. © Yle

Poliitikkojen tv-esiintymisiä on perinteisesti rajoitettu vaalien alla, mutta suoratoistopalvelujen ja somen aikakaudella asia näyttäytyy uudessa valossa. Esimerkkinä tästä on Teemu Keskisarjan tuoreen ohjelman kohtalo Ylellä.
Teksti: Anu Räsänen

Kun Yle sai tiedon Teemu Keskisarjan edus­kun­tavaaliehdokkuudesta, hänen uutuus­sarjan­sa tv-esitys siirrettiin vaalien yli. Teemu Keski­sarja ja kuolleet ihmiset oli kuitenkin jo ehditty julkaista Yle Areenassa, ja siellä se myös pysyi.

”Harkinnan jälkeen päätin, että emme esitä sarjaa televisiossa, jossa pääosa tämän tyyppisen sarjan katsojista on. Muuten ehdokas saisi kohtuutonta näkyvyyttä”, sanoo Ylen luovien sisältöjen ja median johtaja Ville Vilén.

”Päätin myös, että emme ota jo julkaistua sarjaa Areenasta pois. Julkaisu oli tehty ennen ehdokkuutta, emmekä ota pois muidenkaan ehdokkaiden vanhoja sisältöjä.”

”Julkaiseminen ja poistaminen mediassa on aina vastaavan toimittajan päätettävissä”, sanoo Ylen luovien sisältöjen ja median päätoimittaja Ville Vilén, joka teki päätöksen Teemu Keskisarjan ohjelman siirtämisestä. © Yle

”Julkaiseminen ja poistaminen mediassa on aina vastaavan toimittajan päätettävissä”, sanoo Ylen luovien sisältöjen ja median päätoimittaja Ville Vilén, joka teki päätöksen Teemu Keskisarjan ohjelman siirtämisestä. © Yle

Vaalikaranteenia ei ole olemassakaan

Ehdokkaiden tv-esiintymisiä on perinteisesti rajoitettu vaalien alla, jottei näkyvyys kartuttaisi kenenkään äänipottia. Tätä rajoittamista kutsutaan usein vaalikaranteeniksi, ja Wikipediastakin löytyy väite, että vaalikaranteeni on Suomessa käytössä ”esimerkiksi Yleisradiossa”.

”Se on sitkeästi elävä sana, johon törmää usein vaalien alla. Ei meillä kuitenkaan mitään vaalikaranteenia ole. Kysymys on journalistisesta harkinnasta, jota harjoitamme ohjelmien vieraita miettiessämme”, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava tuottaja Petri Kejonen.

Kejosen mukaan haastateltaviksi kaavailluilta ihmisiltä myös tarkistetaan, ovatko he ehdolla vaaleissa.

”Joskus jollakin ehdokkaalla on sen tason asiantuntijuutta, että on tärkeää saada lausunto juuri häneltä. Silloin on hyvää asiakaspalvelua kertoa ehdokkuudesta yleisölle – vaikka toisaalta senkin voi ajatella tuovan kilpailuetua. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, ja ne mietitään aina tapauskohtaisesti. Haluamme toimia mahdollisimman tasapuolisesti, reilusti ja läpinäkyvästi.”

Läpinäkyvyyttä poliitikkojen esiintymisiin

Myös Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen korostaa läpinäkyvyyden merkitystä aina, kun poliitikot esiintyvät tv:ssä.

”Se on parempi keino kuin näkökulmien ja haastateltavien rajoittaminen, joka on aina vähän vaarallinen tie. Ajankohtaisjournalismissa tärkeää on myös lähdekritiikki ja se, että sitä todella harjoitetaan”, Hyvönen sanoo.

”Journalistin ohjeissa ei ole kohtaa, joka kieltäisi antamasta ehdokkaille julkisuutta. Ohjeissa edellytetään kuitenkin, että toimittajan tulee pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen eikä hän itse saa ryhtyä työtehtävään, jossa hänellä on henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.”

Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että vaaleissa ehdolla oleva toimittaja vetäytyy tilapäisesti ruudusta eikä mahdollisesti valituksi tultuaan työskentele politiikan kommentaattorina.

Esko Ahon ohjelma poiki kantelun

Eero Hyvönen muistuttaa, etteivät poliitikkojen tv-esiintymisiin liittyvät eettiset pulmat rajoitu vaalien aikaan. Julkisen sanan neuvosto saa vuosittain muutamia kanteluja poliitikkojen tv-esiintymisistä, joiden voi ajatella tuovan näille henkilökohtaista hyötyä.

Esimerkkinä Hyvönen mainitsee Ylen elokuussa 2021 esittämän Hullu vuosi 1991 -sarjan, jossa ex-pääministeri Esko Aho esiintyi juontajana ja haastattelijana. JSN:lle tehdyssä kantelussa todettiin muun muassa, että Aholla oli ohjelmassa tilaisuus käsitellä omaa toimintaansa pääministerinä myönteisessä valossa.

Päätös oli vapauttava. JSN totesi kuitenkin, että läpinäkyvyyden vuoksi olisi ollut syytä tuoda korostetummin esille, että haastatteluja oli tehnyt myös entinen pääministeri.

Uusien kansanedustajien tv-roolit

Teemu Keskisarja ja kuolleet ihmiset -sarja tuskin tuo tuoreelle kansanedustajalle henkilökohtaista hyötyä poliitikkona. Myös Ville Merisen tuleva Terapeuttitreffit-ohjelma esitettäneen ilman ongelmia. Noora Fagerström puolestaan ilmoitti lopettavansa Diilin tekemisen, koska sille ei jää eduskuntatyöltä aikaa.

Aiemmin tv-juontajina ovat kansanedustajakausillaan esiintyneet ainakin Jaana Pelkonen ja Hjallis Harkimo. Harkimon kohdalla keskustelua herätti kuitenkin se, että hän oli yhtä aikaa sekä AlfaTV:n tv-kasvo että rahoittaja.

”Myös viimeksi mainitun kaltaisessa tapauksessa läpinäkyvyys ja tieto näistä kytköksistä ovat eettisesti katsottuna vähintä, mitä yleisöllä on oikeus odottaa”, Eero Hyvönen toteaa.

Suoratoistopalvelut mutkistavat tilannetta

Suoratoistopalvelujen kohdalla kysymykset poliitikkojen näkyvyydestä ovat vielä monimutkaisempia kuin perinteisessä tv:ssä.

Kuten Keskisarjan esimerkki osoittaa, vaaliehdokkaan hyvinkin tuore sarja saattaa olla kaiken kansan katsottavilla, vaikka häntä ei perinteiseen tv-ruutuun päästettäisikään. Vuosia aiemmin palveluihin tallennettuilta ohjelmilta puolestaan on vaikea edellyttää läpinäkyvyyttä tämän päivän kytköksien suhteen.

Sosiaalinen media tuo asetelmaan lisäkierroksia. Ehdokkaan vuosikymmeniä vanha haastattelunpätkä tai sketsihulluttelu saattaa lähteä kiertämään sosiaalisen median kanavissa ja tuoda tullessaan roppakaupalla näkyvyyttä – hyvässä ja pahassa.

Some tuo omat ongelmansa

Sosiaalinen media myös tarjoaa poliitikoille ja sellaiseksi pyrkiville mahdollisuuden puhua ­potentiaalisille äänestäjilleen suoraan, ilman journalistisia väliintuloja.

Kevään 2023 eduskuntavaaleja nimitettiin Suomen ensimmäisiksi TikTok-vaaleiksi. Maaliskuisissa nuorten varjovaaleissa kävi ilmi, että Perussuomalaiset oli alle 18-vuotiaiden keskuudessa suosituin puolue. Perussuomalaiset myös kampanjoi aktiivisimmin nuorten suosimassa TikTokissa.

Suoran kontaktin lisäksi TikTok-videoissa korostuu tiiviys. Poliitikon on pakattava viestinsä lyhyessä­ some-videossa tiukkaan pakettiin, mikä ei ole aivan ongelmatonta.

Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho kiteytti tämän pulman ytimen Seuran haastattelussa huhtikuussa­:

”Hyvin harva politiikan asia on niin yksinkertainen kuin miltä se saadaan näyttämään näissä palveluissa. Ne johtavat tietyllä tavalla harhaan, kun ihminen kuvittelee ratkaisseensa ongelman -anta­malla äänen tietylle ehdokkaalle. Yksin­kertaistaminen johtaa siihen, että kokonaisuus jää -ymmärtämättä ja saattaa tulla pettymyksiä.”

Teemu Keskisarja ja kuolleet ihmiset, maanantai 22.5. klo. 20.00, TV1

Lue myös: Persujen Tiktok-jytky yllätti – Tuliko somepolitikointi jäädäkseen?

tiktok

Tiktok on 16– 24-vuotiaden suosiossa, mutta sen suosio kasvaa vanhempien käyttäjien keskuudessa kovaa vauhtia. Kuva: iStock

X