Ransu ei elä eikä kuole: Elävässä arkistossa muistellaan Ransu Karvakuonon edesottamuksia

Jaa artikkeliLähetä vinkki

(Päivitetty: )
Teksti: Tero Kartastenpää

Ylen lastenohjelmien päällikkö Pertti Nättilä hankki nuken Sysmästä ja tunki käden sisään. Presidentti Koivisto ja puhemies Sorsa antoivat haastatteluja lapasmaista päätään aukovalle koiralle. Tasavalta on ollut mukana leikissä 40 vuotta. Voimansa tuntenut Ransu lauloi lapsikuoron kanssa: ”Ole mulle kaveri, niin parlamentin kumoan, vaihdan valtioneuvoston ja pressaa komennan.”

Nukentekijä Eevaliisa Holma-Kinnusen (1930–2014) Fransiscus muuttui tamperelaisittain Ransuksi lokakuussa 1978. Hahmo on saanut näkyviä esiintymispaikkoja, puiston ja patsaan.

Teeveestä tuttu Ransu Karvakuono 15 vuotta (1993) oli superjulkkisen suureellinen pönkitysjuhla. Juhlaohjelmaan Kansansankari: Ransu (2008) ilmiötä selittämään tarvittiin psykologi, joka uskoi nuken sympaattisuuden vievän ihmisten jäykkyyden.

Nyt keski-ikään päässyt Ransu on siirtynyt lastenohjelmien iloittelusta muistelijoiden Elävään arkistoon. Kansansankari: Ransussa taika rikotaan ja näytetään, miten Nättilä ottaa koiran käteen ja alkaa hekotella ransunaurua. Liikkuminen on ollut hankalaa, joten isoa lapasta on viety ympäri Suomea moottorikelkalla, höyryveneellä ja junalla. Lapissa Ransu matkasi kylmillä järvillä Eno-Elmerin ja Rikun kanssa. Se oli hienoa sisältöä, kun kolme satamakundin näköistä nukkea nyökytteli päätään kauniissa maisemissa. Häiritsevimmillään löysät koiranuket ratsastivat valppaalla susikoiralla.

Valtionpalkittu Nättilä, 84, muuttuu edelleen koiraksi. Yhtenäiskulttuurin luomus Sauli Niinistö kutsui Ransun ensimmäisenä fiktiohahmona Linnan juhliin viime vuonna. Jukka Virtanen saattaa olla oikeassa. ”Ei Ransu kuole koskaan.”

Elävä arkisto: Ransu-koira 40 vuotta, to 4.10. klo 23.10 Yle Teema & fem

X