Rohkeita ja rokkaavia naisia – Suzi Quatron elämäkerta Suzi Q avaa rocktähden uraa ja elämää

Jaa artikkeliTilaa Seura
1970-luvulla ensimmäiset kappaleensa julkaissut Suzi Quatro kertoo dokumentissa Suzi Q itse oman tarinansa. Äänessä ovat myös muun muassa Joan Jett ja Debbie Harry.
1970-luvulla ensimmäiset kappaleensa julkaissut Suzi Quatro kertoo dokumentissa Suzi Q itse oman tarinansa. Äänessä ovat myös muun muassa Joan Jett ja Debbie Harry. © Yle Kuvapalvelu
Yle ottaa varaslähdön naistenpäivään esittämällä lauantai-iltana kolme dokumenttia uraauurtavista taiteilijanaisista. Illan avaa rocktähti Suzi Quatron elämäkerta dokumentilla Suzi Q.

Voi kunpa 1970-luvulla olisi ollut Instagram, jossa Suzi Quatro olisi voinut kertoa suoraan ihailijoilleen, kuinka määrätietoisesti ja intohimoisesti hän teki töitä rocktähden uransa eteen.

Sen sijaan Quatron julkisuus oli median varassa. Koska Quatro oli kaunis ja pukeutui nahkaan, hänet julistettiin lehtiotsikoissa sovinistisen systeemin tuotteeksi.

Tv-haastatteluissa nuori Quatro sai sentään oman äänensä kuuluviin, mutta vastaavasti haastattelija saattoi pitää oikeutenaan läpsiä häntä takapuolelle.

Yle Teema & Femin taiteilijanaisille omistetun illan avaa tuore dokumentti Suzi Q, jossa Quatro kertoo itse oman tarinansa. Hän juttelee elämästään ja urastaan ihastuttavan suorasukaisesti, mutkattomasti ja omanarvontuntoisesti.

Dokumentissa Quatrosta puhuvat myös miehet, joiden kanssa hän on työskennellyt, ja naiset, joille hän on ollut esikuva. Äänessä ovat niin Joan Jett kuin Debbie Harrykin, mutta parhaiten kokemuksensa Quatrosta tiivistää L7-yhtyeen Donita Sparks.

”Suzi on superhurja ja täysin oma itsensä. Bändin kaverit seisovat hänen takanaan, ja hänellä on ohjat täydellisesti käsissään”, Sparks muistelee Quatron nuoruuden esiintymisiä.

Hilma af Klintin kunnianpalautus

Illan toinen dokumentti on viime syksynä elokuvateattereissakin nähty Hilma af Klint – ilmeisen tuolla puolen. Jos Quatron taitoja ja itsenäisyyttä väheksyttiin hänen sukupuolensa vuoksi, taidemaalari Hilma af Klintin saavutukset sivuutettiin pitkään kokonaan.

Af Klint pääsi ensimmäisten naisten joukossa Ruotsin kuninkaalliseen taideakatemiaan 1882. Sen jälkeen hän maalasi muotokuvia ja maisemia, kunnes alkoi 1900-luvun alussa kehittää uudenlaista abstraktia tyyliä.

Kuten dokumentissa moneen otteeseen todetaan, abstraktin tyylisuunnan luojina mainitaan yleensä Wassily Kandinsky ja Kazimir Malevitš, vaikka af Klint maalasi abstrakteja töitä jo vuosia ennen heitä.

Viime vuosituhannen alussa kenellekään ei ehkä tullut mieleenkään, että nainen voisi luoda jotain aivan uutta. Af Klintin kohdalla tämän havainnon tekemiseen kului lähes koko vuosisata.

Af Klintin elämäntyö ”löydettiin” vasta 1980-luvulla, 40 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Osa hänen kunnianpalautustaan on tämä dokumentti, jossa af Klintin maalaukset hehkuvat komeissa väreissä.

Toivottavasti dokumentti nähdään vielä uudelleen valkokankaillakin, kun koronatilanne sen sallii.

Kehollista ja poliittista taidetta

Teemaillan päättää Marina Abramovicin, Sigalit Landaun, Shirin Neshatin ja Katharina Sieverdingin työtä esittelevä, 2019 valmistunut Body of Truth.

Neljää taiteilijaa yhdistää se, että heidän työnsä keskiössä on kehollisuus ja erityisesti naisen keho. Heillä kaikilla on myös kokemuksia sodasta, sorrosta ja väkivallasta.

”Minun töissäni naisen keho on paitsi aistiva kokonaisuus myös poliittista tilaa”, Neshati tiivistää taiteensa olemuksen ja samalla Body of Truth -dokumentin ytimen.

Hienointa dokumentissa on kuulla kiinnostavien, kantaaottavien naistaiteilijoiden oma ääni heidän aktiivivuosinaan. Tästä on syytä iloita, vaikka Body of Truth muistuttaakin myös siitä, kuinka paljon tehtävää naisten oikeuksien eteen vielä riittää.

Hyvää naistenpäivää!

Suzi Q, la 6.3. klo 20.00 Yle Teema & Fem

Lue myös: Montage of Heck: Henkilökuva Kurt Cobainista

X