Salome on Raamatusta innostuksensa saanut eroottisuskonnollinen tarina - Kulttuuriskandaaliksikin koettu työ nousi myös maailmanmenestykseksi

Salome käsittelee vahvasti valtaa ja seksuaalisuutta. Hän kyseenalaistaa sukupuolen, alkuun mieheksi pukeutuneena, kenties suojellakseen itseään tai leikillään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Richard Straussin Salome on yksi intensiivisimmistä oopperoista.

Salome käsittelee vahvasti valtaa ja seksuaalisuutta. Hän kyseenalaistaa sukupuolen, alkuun mieheksi pukeutuneena, kenties suojellakseen itseään tai leikillään.
Teksti: Arto Pajukallio

Tarinan innoitus tuli Raamatusta. Oscar Wilde kirjoitti yksinäytöksisen näytelmän, jonka saksankielisestä versiosta tuli kovin suosittu, ja josta Richard Strauss sävelsi kolmannen oopperateoksensa.

Salome sai ensiesityksensä 1905. Sen sävelkieli, eroottisuskonnollinen aihepiiri ja kaiketi nimiroolin naishahmon rohkeuskin herättivät voimakkaita tunteita. Työ koettiin kulttuuriskandaaliksikin, mutta se nousi myös maailmanmenestykseksi.

Salome löytää seksuaalisuutensa mieheksi pukeutuneena

Kansallisoopperan taannoisen tulkinnan ohjasi Suomessa aiemminkin työskennellyt saksalainen Christof Loy. Musiikin johti Hannu Lintu, ja Yle taltioi esityksen 30. maaliskuuta 2022. Katsottavissa ollut esitystallenne todistaa kritiikkien kiitokset ansaituiksi, vaikka roolitus jonkin verran vaihtelikin.

Mieheksi pukeutuneen, seksuaalisuutensa löytävän Salomen roolin laulaa Sara Jakubiak. Jokanaan hahmon tulkitsee brittiläinen bassobaritoni Andrew Foster-Williams, joka on näyttämöllä alkujaan alasti; ratkaisu tuo tulkintaan omat erityispiirteensä. Eikä Loyn sovituksen loppuratkaisukaan ole perinteinen!

Salome, tiistai 10.5. klo 21.00, Teema & Fem

Lue myös: Kansallisoopperan ja -baletin johtaja Gita Kadambi: ”Intohimoiset ihmiset ovat valtava voimavara – diivailu on mennyttä maailmaan”

X