BBC:n suursarja Sininen maa II sukeltaa valtamerien syövereihin ja nostaa esille ennennäkemättömiä luonnonihmeitä
BBC jatkaa luontosarjojen edelläkävijänä toisella merien monimuotoista elämää luotaavalla sarjalla. Vaikka valtameret peittävät 70 prosenttia maapallon pinta-alasta, ne ovat ihmiselle yhä varsin tuntematon alue.
Fidžillä sijaitseva koralliriutta pursuaa värejä ja elämää. Täällä viihtyvät myös kuvan viirikoruahvenet.
BBC on jo pitkään ollut luontodokumenttien edelläkävijä. Muiden ansiokkaiden alan dokumenttien ohella on syntynyt pari lippulaivasarjaa, joiden visuaalisia ihmeitä voi vain ihailla.
Vuonna 2001 valmistui kahdeksanosainen Sininen planeetta ja vuonna 2006 peräti 11-osainen Planeettamme maa. Jälkimmäinen sai jatko-osan reilu vuosi sitten, ja nyt saa ensiesityksensä viime syksynä valmistunut Sininen planeetta II.
Kuvaustekniikka on kehittynyt 16 vuodessa niin suurin harppauksin, että jo se on hyvä syy palata valtamerien elämään. Radikaalisti pienentynyt kuvauskalusto on aiempaa näppärämpää käyttää, ja samalla se tarjoaa yhä tarkempaa kuvaa. Samaan aikaan m yös tieto vedenalaisista maailmoista on mullistunut. Makupaloja uusista tutkimuksista sarjassa tarjoillaan hengästyttävään tahtiin.
Ilmastonmuutos uhkaa luonnon monimuotoisuutta
Ensimmäisessä jaksossa nähdään maistiaisia napa-alueilta trooppisiin koralliriuttoihin. Pienissä tarinoissa on inhimillistä kosketuspintaa, ja lopuksi muistutetaan ilmastomuutoksen vaikutuksista. Mursujen elämä on uhattuna, kun lämpeneminen on vähentänyt niille elintärkeiden jäälauttojen määrää. Sarjan esimerkkien kautta konkretisoituu, kuinka hauras luonto on ihmisen valintojen edessä.
Sarjan antia on vaikea ylistää liikaa. Katsojaa saa ihmetellä todellisia luonnonihmeitä. Suuret rakkohuulikalanaaraat eivät koiraan kuherteluille lämpene. Syy on selvä, ne ovat itse muuttumassa koiraiksi!
Uudessa-Seelannissa pikkumiekkavalaat puolestaan jahtaavat pullokuonodelfiinejä. Aluksi uhkaavalta näyttävä kohtaaminen on jotain ihan muuta, miltä aluksi näyttää.
Tuntematon maailma
Sarjan muut jaksot keskittyvät erilaisiin teemoihin. Toisessa osassa sukelletaan pitkään ihmisen tavoittamattomissa olleisiin maailmoihin.
Merien syvänteissä on kylmää ja pimeää, mutta silti elämää löytyy yllättävän paljon. Syvyyksistä löytyy yhä uusia tuntemattomia lajeja. Hämmentävän näköisistä elämänmuodoista mieleen jäävät läpinäkyvällä kallolla varustettu tummakiikarikala ja lajitovereitaan syövä humboldtinkalmari.
Kolmas jakso kertoo merten suurkaupungeista, koralliriutoista, joilla elää neljännes maailman merieläimistä. Neljännessä matkataan aavalle ulapalle, jossa ravintoa on vähän, ja viidennessä mennään merenalaisiin metsiin. Kuudes osa keskittyy rannikoiden elämään. Niillä elää paljon merileijonien ja pingviinien kaltaisia maasta ja merestä riippuvaisia eläimiä.
Sarjan musiikista vastaa Oscar-palkittu Hans Zimmer, joka teki myös Planeettamme maa II -sarjan musiikit. Tällä kertaa Zimmer teki yhteistyötä Radioheadin kanssa, jonka hitti Bloom versioitiin sarjan teemaksi.
Sarjan suomenkielisenä kertojana toimii Tuija Westerholm.Halutessaan voi myös valita kieleksi englannin, jolloin ääneen pääsee luontodokumenttien todellinen legenda, 91-vuotias David Attenborough.
Sininen planeetta II, la 10.3. klo 18.45 TV1