Tanskalainen dokumentti Usko kertoo, kuinka kulttuuriperinne sanelee sen, miten ihminen uskon ja uskonnon mieltää

Jens Loftagerin tanskalaisen dokumentin Usko ennakkoteksti antaa ymmärtää, että siinä pohdittaisiin laajemmin uskon merkitystä ihmiselle, sitä, miksi ihminen uskoo ja mitä uskonto hänelle antaa.

Ei se aivan niin ole. Usko nimittäin seuraa vain kahta ryhmää, protestanttisia tanskalaisia rippikoulunuoria sekä Tokion metrossa kohtalokkaan sariini-iskun suorittaneen japanilaisen Korkein totuus -uskonlahkon kolmea entistä jäsentä.

Loftagerin kamera seuraa nuorten rippikoulun käyntiä sekä entisten lahkolaisten pyhiinvaellusta Fuji-vuorelle. Mustavalko- ja värikuvauksen välillä vaihteleva dokumentti on toteava, ei analyyttinen. Pohdinta tulee läpi rippinuorten kirjoituksista ja yhä syyllisyydentuntojen kanssa painivien lahkolaisten mietteistä, mutta ei laajene kovin pitkälle.

Ehkä maailmankaikkeus on Buddha tai Jumala, miettii eräs ex-lahkolainen. Toinen taas on päätynyt hieman samankaltaiseen panteistiseen toteamukseen, että kaikki elävä on jumaluutta.

Loftagerin ajatus saattaakin olla se, että kulttuuriperinne konventioineen sanelee aika pitkälti sen, miten ihminen uskon ja uskonnon mieltää.

Dok: Usko, su 4.11. klo 22.00 Yle Teema & fem