USA:n vaalit 2020: ”Mitkään lainalaisuudet eivät päde näissä vaaleissa”
Professori Benita Heiskanen seuraa Yhdysvaltain presidentinvaalien ääntenlaskua Ylen studiossa ja kirjeenvaihtaja Mika Hentunen Washingtonissa ohjelmassa USA:n vaalit 2020.
Tommy Fränti, Rosa Kettumäki ja Juha Hietanen juontavat USA:n vaalit 2020 tulosaamua, joka alkaa kello 2.30 tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.
Kun Ylen kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi ensi kertaa Yhdysvaltain presidentinvaaleista, oltiin maassa huolestuneita kansan polarisoitumisesta. Vuosi oli 2004.
”Nyt polarisoituminen on aivan toisella tasolla. Maa on jakautunut kahteen leiriin niin, että vastapuolet eivät edes puhu keskenään. Ilmapiiri on myrkyllinen. Oli vaalitulos mikä tahansa, täällä varaudutaan levottomuuksiin”, Hentunen kertoo.
”Kuvaavaa on se, että Washingtoniin tulee keikkatyöläisiä peittämään kauppojen ikkunoita vanereilla ennen vaalipäivää.”
Juuri levottomuudet ovat koronan ja sen tuoman taloudellisen epävarmuuden lisäksi leimanneet Yhdysvaltain vuotta 2020. Näiden teemojen myötä vaalipäivän keskeiseksi kysymykseksi on noussut turvallisuus.
Ihmiset joutuvat Hentusen mukaan pohtimaan, voivatko he äänestää pelkäämättä koronatartuntaa ja ääriliikkeiden häirintää.
Ylen vaaliasiantuntija, Turun yliopiston John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen toteaa, että nämä samat asiat vaikuttavat sekä äänestysaktiivisuuteen että äänestäjien liikkuvuuteen. Tämän vuoksi vaalien tuloksen ennustaminen on mahdotonta.
”Liikkuvien äänestäjien käytös näissä vaaleissa on täysin arvaamatonta, ja juuri heidän äänensä ovat tärkeitä, etenkin vaa’ankieliosavaltioissa”, Heiskanen toteaa.
USA:n vaalit 2020: Bidenin gallupjohto ei takaa mitään
Yhdysvaltain presidentin valitsevat valitsijamiehet, joita on yhteensä 538. Kukin osavaltio nimeää väkilukunsa mukaisen määrän valitsijamiehiä, ja kaikki osavaltion valitsijamiehet asettuvat sen ehdokkaan taakse, joka saa siellä äänten enemmistön. Poikkeuksen tästä tekevät vain Maine ja Nebraska.
Esimerkiksi suurimmassa osavaltiossa Kaliforniassa demokraatit ovat niin vahvoilla, että Kalifornian 55 valitsijamiestä menevät käytännössä varmasti Joe Bidenille.
Toiseksi suurimmassa osavaltiossa Texasissa taas republikaaniehdokas on perinteisesti saanut äänten enemmistön ja 38 valitsijamiestä. Tänä vuonna republikaanien voittoa Texasissa ei kuitenkaan pidetä varmana, mikä saattaa osaltaan heilauttaa vaalitulosta.
Todennäköisimmin vaalit kuitenkin ratkeavat vaa’ankieliosavaltioissa, joissa kummallakaan puolueella ei ole vankkaa enemmistöä.
”Viime kerralla keskeisiksi nousivat niin sanotut ruostevyöhykkeen osavaltiot, kuten Wisconsin, Michigan ja Pennsylvania. Tänä vuonna vaa’ankieliasemassa ovat muun muassa Arizona, Georgia ja Pohjois-Carolina”, Heiskanen kertoo.
”Florida ja Ohio ovat aina olleet tärkeitä vaa’ankieliosavaltioita, mutta tänä vuonna mitkään lainalaisuudet eivät päde. Sekään ei merkitse mitään, että Biden johtaa gallupien keskiarvoissa. Hänen johtolukemansa ovat kuitenkin vaa’ankielivaltioissa virhemarginaalien sisällä.”
Ääniä voi tulla jälkikäteenkin
Sekä Hentunen että Heiskanen suhtautuvat varauksella siihen, että lopullinen äänestystulos olisi selvillä keskiviikkoaamuna.
Sen lisäksi, että kumpi tahansa ehdokas voi kyseenalaistaa tuloksen, ääntenlaskussa on poikkeusvuonna paljon teknisiä haasteita. Haasteita lisäävät osavaltioiden omat käytännöt postiäänten suhteen.
”Esimerkiksi Florida vaatii, että postiäänten on oltava perillä vaalipäivänä. Michiganissa taas riittää, että postileimassa lukee 3. marraskuuta. Ääniä saattaa siis tulla vielä pari viikkoa vaalipäivän jälkeenkin, ja tulos voi keikahtaa päälaelleen”, Heiskanen muistuttaa.
USA:n vaalit 2020, ti-ke 3.-4.11. klo 2.30 Tv1
Lue myös: Trump vastaan Biden: Dokumentti käy läpi Donald Trumpin ja Joe Bidenin elämäntarinaa