Tähtimanagerien taisto – Valioliigan kausi käynnistyy

Jaa artikkeliTilaa Seura
Arkkiviholliset Arséne Wenger (vas.) ja José Mourinho ottivat yhteen Arsenalin ja Chelsean ottelussa lokakuussa 2014. © MVPhotos
Suomalaisten jalkapallon ystävien kestosuosikki Englannin valioliiga palaa ruutuihin. Alkavalla kaudella mestarikandidaattien värikkäät valmentajat saattavat nousta tähtipelaajia kiinnostavammiksi persooniksi.

Polvivamma päätti Zlatan Ibrahimovićin päivät Manchester Unitedissa. Chelsea näytti ovea Diego Costalle. Omapäisten tähtihyökkääjien puuhatessa lähtöä Valioliigasta, brittikentiltä on entistä vaikeampaa löytää todella suuria pelaajapersoonallisuuksia.

Paul Gascoignen, Eric Cantonan ja Mario Balotellin kaltaiset hahmot ovat ristiriitaisella karismallaan värittäneet maailman seuratuinta jalkapallosarjaa.

Alkavalla kaudella Valioliigan näyttävimmät väriläiskät taitavat vaihteeksi löytyä kentän laidalta.

Omalla tyylillä

Sir Alex Ferguson hääri pitkään valioliigan manageriosaston kuninkaana. Manchester Unitedia 26 vuotta johtanut skotti kanavoi karismansa taitavasti – ja voitti 38 pokaalia. Fergusonin jäätyä eläkkeelle kauden 2012–2013 jälkeen Unitedilla on ollut vaikeaa.

Evertonissa pärjänneen David Moyesin taidot eivät riittäneet pitämään maailman suurinta jalkapallobrändiä huipulla. Myös autoritäärisen johtamisen tervaskannon, Louis van Gaalin, visiitti Old Traffordilla päättyi pettymykseen.

José Mourinhon ensimmäinen ManU-kausi toi viime keväällä kuudennen sijan. Miten maailman huippuseurat kiertänyt portugalilainen onnistuu nyt, saatuaan hioa joukkuetta mieleisekseen ajan kanssa ja megabudjetin avulla?

Egoltaan Fergusonin veroinen Mourinho on Chelsean kolmella Valioliiga-mestaruudellaan (2005, 2006, 2015) osoittanut kykenevänsä muuttamaan suuret puheet tuloksiksi. Menestyksekkään yhteistyön päätös ei ollut kaunis. Persoonallinen se kyllä oli.

Chelsean kauden 2015–16 mahalasku alkoi Mourinhon haukuttua julkisesti joukkueen lääkäriä Eva Carneiroa ja evättyä tältä otteluiden aikaiset työtehtävät. Ensin erosi Carneiro, sitten sekosi Chelsean peli. Lopulta lähtöpassit sai Mourinho itse.

Portugalilainen on perustellut kuivakkaa ja ylimielistä käytöstään halullaan vetää median huomiota pelaajista itseensä. Ukkosenjohdattimeksi asettumisen on tarkoitus helpottaa pelaajien paineita.

Vihaa ja rakkautta

Siinä missä eksentrinen Mourinho nimesi itsensä ”the special oneksi”, Liverpoolin manageri Jürgen Klopp on sanonut olevansa ”the normal one”.

Villisti joukkueen menestykselle tuulettava saksalainen on pelaajiensa arvostama, mutta valmentajan hillittömäksi äityvää käytöstä on myös arvosteltu ärsyttäväksi. Ainakin viihdearvo on kohdallaan.

Myös valmentajan värittömyys voi olla kiinnostavaa. Manchester Cityä käskyttävä espanjalainen Pep Guardiola pukeutuu äärimmäisen huolitellusti ja tekee kuuliaisesti töitä valmentamisen eteen. Hän ei riehu sivurajalla, vaan luen-noi pelifilosofiaa.

Zlatan Ibrahimović kertoi elämäkerrassaan, ettei jaksanut kuunnella Guardiolan filosofointia. Kaksikko ei tullutkaan toimeen keskenään. Silti Ibrahimović on sanonut Guardiolan olevan paras valmentaja, jonka kanssa hän on tehnyt yhteistyötä. Se kertoo miehestä paljon.

Alkavalla kaudella Guardiolalla on näytön paikka. Hän on päässyt rakentamaan itsensä näköisen joukkueen suurella rahalla, joten mestaruus on selkeä tavoite.

Tiukan haasteen tarjoaa mestaruutta puolustava Chelsea, jonka valmentaja Antonio Conte on ulkoisesti yhtä tyylikäs kuin Guardiola. Vaikka Conte elää peleissä tunteella, ei hän sorru konflikteihin tuomareiden tai vastustajan valmentajien kanssa.

Sen sijaan Mourinhon ja Arsenalin ranskalaismanagerin Arséne Wengerin keskinäinen inho on tiedossa. Välillä kaksikon kiistat ovat äityneet jopa fyysisiksi.

20 vuotta Tykkimiehiä johtaneen Wengerin suosio on laskussa. Keväällä omat fanit vaativat manageria vaihtoon menestymättömän jakson pitkittyessä. Arsenal juhli mestaruutta viimeksi keväällä 2004.

Yltyvästä kritiikistä huolimatta Tykkimiehiä rautaisella otteella hallitseva ranskalainen päätti jatkaa.

 Valioliiga: Arsenal–Leicester, pe 11.8. klo 21.40 Viasat Jalkapallo ja Viaplay

Siirtomarkkinat kuumana

Vaikka Valioliigaan ei tänä kesänä naarattu Zlatan Ibrahimovićin tai Paul Pogban kaltaisia supertähtiä, saarivaltakunnassa on jälleen tehty suuria pelaajasiirtoja.

Siirtoikkuna on auki vielä syyskuun ensimmäiseen päivään asti, joten vaikka mitä voi vielä tapahtua. Ainakin huhut käyvät kuumina.

Toistaiseksi eniten rahaa on tuhlannut Manchester City, reilusti yli 200 miljoonaa euroa. Esimerkiksi laitapakit Kyle Walker ja Benjamin Mendy siirtyivät seuraan yli 50 miljoonan euron hintalapuilla. Sen sijaan viime kauden kakkonen, Tottenham, ei ole vielä ostanut yhtään pelaajaa.

Muista kärkijoukkueista mestari Chelsea heitti sooloilevan Diego Costan tylysti ulos. Korvaaja hankittiin Real Madridista. Espanjassa vaihtomiehen rooliin jäänyt kärkimies Álvaro Morata maalasi viime kaudella peliminuutteihin nähden tehokkaasti. Siirtosumman on arvioitu olevan noin 80 miljoonaa euroa.

Manchester United ja Everton vaihtoivat pelaajia keskenään. ManU:n monivuotinen kapteeni Wayne Rooney tuo kasvattajaseuraansa Evertoniin kokemusta ja perinteistä brittiläistä jätkäkarismaa. Belgialainen Romelu Lukaku puolestaan lähti Old Traffordille kesän toistaiseksi suurimmalla siirtosummalla, noin 85 miljoonalla eurolla. Hänen odotetaan taistelevan liiga maalikuninkuudesta yhdessä Moratan, Tottenhamin Harry Kanen ja Manchester Cityn Sergio Agüeron kanssa.

Liverpoolin AS Romasta hankkima laituri Mohamed Salah on ollut kovassa iskussa harjoituspeleissä. Manageri Jürgen Klopp on tavoitellut Anfieldille muitakin täsmähankintoja, mutta vielä ei ole tärpännyt. Samalla punaisten fanit seuraavat peloissaan Philippe Coutinhon ja hyökkäyspelin moottoria Kataloniaan houkuttelevan FC Barcelonan neuvottelujen etenemistä.

X