Tv-viikko 16: Kielletty hedelmä ja Mandelan perijättäret

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kielletty hedelmä su 21.4. klo 21.05 TV1  ***

DRAAMAELOKUVA Dome Karukosken kolmas elokuva seuraa kahta aikuisuuden kynnyksellä olevaa tyttöä (Marjut Maristo, Amanda Pilke), jotka ovat lähteneet lestadiolaisesta pohjalaisyhteisöstä Helsinkiin.

Sankarittaret koettavat pitää toisiaan kaidalla tiellä keskellä maallisia city-houkutuksia: tarjolla on meikkejä, drinkkejä, tanssia, elokuvia ja monenkirjavat ihmissuhdemarkkinat. Usko alkaa horjua todellisuudessa, jossa kaikki on uutta ja miltei kaikesta pitäisi kieltäytyä.

Karukoski (Tyttö sinä olet tähti, Napapiirin sankarit) osaa tässäkin työssään luoda henkilökemiaa ja sujuvaa ja komeaa elokuvailmaisua. Viehättävässä kasvutarinassa tökkii Aleksi Bardyn käsikirjoitus, joka ei kasva yksinkertaisten vastakkainasettelujensa yli. Fundamentalismin kanssa eri mieltä oleminen on liian helppo tapa olla suvaitseva. Moderni valintojen maailma lienee parempi paikka kuin yhtä oppia tuputtava suljettu yhteisö, mutta ei sitä ihan näin mainosmaisesti tarvitsisi kuvata.

Säännöistä ja auktoriteeteista irtautuminen lykkää pienelle ihmiselle valtavasti uutta vastuuta, mutta elokuvaa kiinnostaa vain positiivinen valinnanvapaus ja itsenäistyminen. Toisin sanoen Kielletty hedelmä on henkisesti hyvin nuori teos, ottakaa tai jättäkää.

Tuoreiden näyttelijäkykyjen esiin nostaminen saattaa olla Kielletyn hedelmän suurin ansio. Kaikkia parhaita hetkiä hallitsee Marjut Mariston herkkä katse.

Lauri Lehtinen

(Suomi 2009) 110 min. O: Dome Karukoski. P: Marjut Maristo, Amanda Pilke, Malla Malmivaara, Joel Mäkinen.

 

Quadrophenia su 21.4. klo 21.00 Teema

DOKUMENTTI Rockin klassikkolevyt osuu ajankohtaiseen saumaan esitellessään The Whon rockoopperan Quadrophenian (1973). Jo 1960-luvun puolivälissä maailmanmaineeseen noussut bändi teki nimittäin talvella USA:ssa ison Quadrophenia-kiertueen, joka jatkuu 8.6. lähtien Euroopassa. Lisäksi kitaristi Pete Townshendin muistelmateos on vastikään ilmestynyt suomeksi.

Jimmy-nimisen mod-nuoren skitsofrenisesta elämästä kertova upea tupla-albumi oli juuri Townshendin käsialaa. Sujuvassa dokumentissa nähdään ennen esittämätöntä arkistomateriaalia levyn kaoottisista syntyvaiheista ryyditettyinä muun muassa Townshendin ja laulaja Roger Daltreyn muisteloilla.

Oli keskeneräisen studion jatkuvaa rakentamista, rahahuolia, huumehörhö manageri – ja kaiken päälle viina- ja kokaiinipöllyssä toikkaroinut rumpali Keith Moon (k. 1978). Eikä tilannetta helpottanut se, että Townshendin ja Daltreyn keskinäiset välit olivat räjähtämispisteessä.

Olikin pieni ihme, että levy 30-sivuisine valokuvakansioineen tuli yli vuoden puserruksen jälkeen valmiiksi.

Tuomo Kiisseli

Mandelan perijättäret ma 22.4. klo 18.00 FOX

TOSI-TV-SARJA ALKAA Swati ja Zaziwe asuvat Johannesburgissa ja tekevät omaa vaatemallistoaan. Siskokset ovat kuin ketkä tahansa realitytähdet – he taitavat diivailun ja draaman – mutta heidän mallistonsa t-paidoissa komeilee Nelson Mandela, siskosten isoisä.

Tosi-tv-sarja Mandelan perijättäret sai siskosten mukaan alkunsa amerikkalaisen tuottajan ideasta. Perheellä ei ollut mitään ajatusta vastaan.

”Isovanhempamme sanoivat meille joskus, että nimi Mandela kuuluu meille ja että saamme tehdä sillä mitä haluamme, kunhan käytämme nimeä kunnioituksella. Isovanhempamme ovat ylpeitä meistä.”

Isoäiti Winnie Mandela nähdään sarjassa ehti ensiminuuteilla, ja Nelson Mandelan merkitystä sekä perheelle että Etelä-Afrikalle alleviivataan jatkuvasti.

Suurin osa sarjasta keskittyy kuitenkin kuvaamaan kolmen lapsen äitiä Zaziwea ja yhden lapsen yksinhuoltajaa Swatia. He toivovat, että samalla sarja uudistaa kuvaa Afrikasta.

”Sarjassa on ehdottomasti kansainvälistä vetovoimaa, mutta siinä on myös paikallinen näkökulma. Ihmiset näkevät, millaista on olla nuori kosmopoliitti Mandelan perheessä. Se tuo ehdottomasti oman lisänsä kuvaan modernista Afrikasta.”

Mandelan perijättärien näkökulmasta moderni Afrikka näyttää samalta kuin mikä tahansa länsimaa julkkisten silmin. Swati ja Zaziwe poseeraavat muotikuvissa, kinastelevat ja käyvät juhlissa. Mieleen tulee muun muassa rokkiperhe-reality The Osbournes.

Mandelan perheen ympärillä tosin kuohuu, eikä kyse ole pelkästä lepakon puremisesta. Winnie Mandelaa on syytetty väkivallasta aktivisteja kohtaan 1980-luvulla. Sarjassa polemiikkiin ei puututa.

Kaisu Tervonen

 Uusi Kino: Valossa Jouko Lehtola ma 22.4. klo 22.35 Teema

DOKUMENTTI Jouko Lehtola kirjoitti päiväkirjaansa: ”Kaikki etsivät rakkautta, vaikka se on koko ajan ympärillämme.” Lehtola (1963–2010) oli Suomen merkittävimpiä rockkuvaajia, taitava nuorisodokumentaristi ja konseptuaalinen valokuvataiteilija.

Riitta Riihonen seurasi maksasyöpää sairastaneen miehen viimeisiä kuukausia, kun Lehtola oli lopettanut etsimisen ja keskittynyt elämään keskittyneesti jokaisen jäljellä olevan minuutin.

Herkkä dokumentti etenee raastavasti, kun sairaus vie aina aiemmin ympäri Helsinkiä pyöräilleen farkkutakkisen miehen voimat. Näyttelijä Petteri Kaukoranta lukee Lehtolan päiväkirjamerkintöjä. Parantumaton syöpä muutti täysin taiteilijan ajattelun, mutta hän ei katkeroitunut, vaan kirjoitti suurella palolla rakkaudesta.

Puolituntisen dokumentin voi käydä katsomassa myös Kiasmassa, jossa on esillä elokuun loppuun asti Lehtolan näyttely Viattomuuden loppu. Näyttelyssä ja dokumentissa näkee, miten Lehtolan aiheet muuttuivat yöllisistä nuorisojoukoista tyyniin maisemiin.

Viimeisinä aikoinaan hän kuvasi taivasta.

Tero Kartastenpää

Dok: Muista minut, äiti to 25.4. klo 22.00 Yle Fem

DOKUMENTTI Alzheimer on kavala tauti. Ihmisen julkisivu pysyy pitkään pystyssä, mutta sisäinen maailma menettää kosketuksensa todellisuuteen.

73-vuotias Gretel Sieveking sairastui Alzheimeriin muutamia vuosia sitten. Viime vuonna valmistuneessa dokumentissa hänen poikansa David seuraa taudin vaikutusta koko perheen elämään. Samalla esille nousee akateemisen älykköperheen ristiriitainen historia.

Gretel ja hänen miehensä Malte kuuluivat 1960-luvun radikaaliin vasemmistoon. Gretel osoitti mieltään maailman epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Lapset saivat vapaan kasvatuksen ja vanhemmilla oli avoin suhde. Syrjähypyistä ja niiden vaikutuksesta Gretelin ja Malten suhteeseen jauhetaan yhtä paljon kuin Alzheimerista. Poikaa vanhempien vallinnat selvästikin vaivaavat.

Alzheimerin vaikutukset käytännön elämään ovat ilmeisiä. Yksinkertaisimmistakin asioista pitää muistuttaa jatkuvasti. Repliikit ”minä olen sinun poikasi” tai ”tässä on miehesi Malte, jonka kanssa olet ollut yhdessä 40 vuotta” toistuvat yhtenään.

Tavallaan tauti on potilaalle armollinen, mutta kiduttaa nimenomaan lähimmäisiä. Itsenäisen naisen muuttuminen jatkuvaa huolenpitoa vaativaksi hoidokiksi on kova paikka. David on täysin uupunut viettäessään muutaman päivän kahdestaan äitinsä kanssa.

Dokumentti on tehty hyvin henkilökohtaisista lähtökohdista. Se ei kerro taudista, vaan Alzheimer on tarjonnut Davidille keinon tarkastella vanhempiensa ristiriitaista elämää ja valintoja. Tämä dokumentti on kaunis, mutta samalla rehellinen tapa saattaa äiti todellisuuden tuolle puolen.

Onnimanni Liukkonen

 

X