Tv-viikko 42: Murha paratiisissa, Sokeroitu totuus ja Yle Forum

Legenda suojelijoista, la 17.10 klo 13.25 MTV3  ***

ELOKUVA Tornipöllö Soren kaapataan veljensä kanssa pahan Rautanokan hallitsemalle Tuomiovuorelle. Siellä kaapatut lajitellaan puhdasrotuisiin sotilaisiin ja orjatyötä tekeviin keräilijöihin. Soren kieltäytyy liittymästä sotajoukkoihin ja pakenee pienen ystävänsä Gylfien kanssa etsimään tarunhohtoisia suojelijoita. Veli valitsee pimeän tien.

Näyttävistä aikuisille suunnatuista saduista tunnettu Zack Snyder (300, The Watchmen) ohjaa animaatiota  (Legend of the Guardians: The Owls of Ga’Hoole, USA 2010) kunnianhimoisesti. Lähes fotorealistinen tyyli ja synkkyyttä huokuva tarina luovat mahtipontisen komeat kulissit. Samalla tosin jää hieman häilyväksi se, kenelle tarina on suunnattu. Vaikka hyvän ja pahan välinen taistelu on turhan tummaa ihan pienimmille lapsille, niin ei tämä ihan aikuistenkaan juttu ole.

Onnimanni Liukkonen

Murha paratiisissa, ma-pe alk. 19.10. klo 17.07 TV1

SARJA Hyvä draama syntyy vastakohdista. Esimerkiksi sellaisesta, missä päähenkilö joutuu tulemaan toimeen itselleen täysin vieraalla maaperällä. Tämä on lähtökohta uudessa brittisarjassa Murha paratiisissa. Sarjan pääosassa on Suur-Lontoon poliisissa työskentelevä komisario Richard Poole (Ben Miller). Hän on tummaan pukuun sonnustautunut snobi, jonka otsaan on lyöty kireä perusbrittiläinen leima.

Poole rakastaa rutiineja, kuten kello viiden teetä ja työpäivän jälkeistä oluttuoppia lähipubissa. Pahaksi onnekseen hän saa kuitenkin siirron Britannian hallitsemalle Karibian saarelle. Sumuun ja tihkusateeseen tottunut poliisimies joutuu kasvokkain trooppisen ilmaston kanssa. Mikä on paratiisi muille, on Poolelle helvetti.
Poole kuvittelee, että hänen komennuksensa olisi kertaluontoinen. Mutta hän erehtyy. Murhatun poliisin tilalle pitää löytää korvaaja, joten Poole huomaa pian saaneensa pysyvän vakanssin inhoamaltaan paratiisisaarelta. 

Murha paratiisissa on sopivasti annosteltu yhdistelmä huumoria ja jännitystä. Sarjan ilme vaikuttaa aluksi modernilta, mutta on tarkemmin katsottuna hyvin perinteinen brittidekkari.  Murhia ratkova päähenkilö on klassisen originelli, kuten kunnon dekkarin kuuluukin olla. Sarjan kiinnostavuus syntyy nimenomaan siitä, että tekijät ovat hyvinkin tietoisia klassisista englantilaisista vaikuttimistaan. Tapahtumien sijoittaminen lämpimälle Karibialle tuo sarjaan kuitenkin uutta särmää.

Mitään maailmaa mullistavaa tv-kerrontaa Murha paratiisissa ei tarjoa. Ensiluokkaista viihdettä se kyllä on. Etenkin juoniaiheet ovat nokkelia toimivine loppuratkaisuineen. 
Iso-Britanniassa sarja alkoi vuonna 2011 ja on edennyt jo neljännelle tuotantokaudelle. Viides kausi on tulossa ensi vuonna. Richard Poole korvaantui tosin toisella poliisihahmolla jo kolmannen kauden alussa.

Henri Waltter Rehnström

Dokumenttiprojekti: Sokeroitu totuus, ma 19.10 klo 21.30 TV1

DOKUMENTTI Onko sokeri myrkyllistä? Tämän kysymyksen ympärillä pyörii todella tärkeä dokumenttielokuva Sokeroitu totuus.

Alussa tarjotaan pari faktaa. Liikalihavien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana. Samana ajanjaksona diabetes on kolminkertaistunut. Todisteet viittaavat sokerin syyllisyyteen, mutta löytyykö yksiselitteistä totuutta?

Dokumentin lähtökohdat nojaavat sokerin terveysvaikutuksia tutkineen lääkärin Robert Lustigin väitteisiin.

Juuri Lustig on sanonut raflaavasti, että sokeri on myrkyllistä. Usein häntä syytetään kiihkoilijaksi, mihin Lustig on vastannut perustavansa sanomisensa aina tutkittuun tieteeseen. Hänen mukaansa länsimaisen ruokavalion yhä suurempi sokerin määrä ravistelee jo yhteiskuntamme perustuksia.  

Dokumentissa nähdään runsaasti uskottavia todisteita siitä, että juuri kasvanut sokerin kulutus on syyllinen elintasosairauksiin. Virallisiin terveyssuosituksiin sokerin vastustaminen ei kuitenkaan ole päässyt.
Dokumentissa osoitetaan melko tyhjentävästi sokeriteollisuuden häikäilemätön poliittinen peli, jolla on pyritty pitämään sokeri turvallisten elintarvikkeiden listalla. 

Dokumentin katsottuaan tekisi mieli sanoa vanhahtavan ideologisesti, että kapitalistisessa järjestelmässä raha ajaa aina ihmisten hyvinvoinnin edelle. Sokerilobbaus rinnastetaan tupakkateollisuuteen, joka on yhä haluton tunnustamaan keuhkosyövän yhteyttä tupakointiin.

Ratkaisuksi tarjotaan järjestelmää, jossa elintarviketeollisuutta palkitaan oikeista valinnoista. 

Onnimanni Liukkonen

Yle Forum: Sananvapaus Suomessa, ti 20.10. klo 10.00 ja 21.00 Teema

KESKUSTELUOHJELMA Jussi-Pekka Rantanen on toiminut Yle Uutisten uutistenlukijana vuodesta 2007 alkaen. Hän on myös selostanut tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlista televisioitua vastaanottoa niin Tampere-talolla kuin Presidentinlinnassa kollegansa Piia Pasasen kanssa. 

Nyt Rantanen juontaa ensimmäistä Yle Forum -tilaisuutta, jonka aiheena on sananvapaus Suomessa. Missä kulkee sananvapauden ja vastuun raja? Teemasta keskustelemassa Helsingin yliopiston juhlasalissa ovat mm. Jyllands-Postenin Flemming Rose ja kirjailija Sirpa Kähkönen. Tilaisuus on kaikille avoin.

Rantanen on kertonut elämänohjeensa olevan: ”Ole läsnä ja anna anteeksi sekä muille että itselle.” 
Keskusteluilmapiirin kiristyttyä Suomessa ohje onkin oivallinen.

Virpi Valtonen

Kameleontti, ke 21.10. klo 21.00 Teema

DOKUMENTTI Kameleontin ääreen kesken ohjelman liittynyt katsoja voi luulla, että meneillään on afrikkalainen jännityselokuva. Kyseessä on kuitenkin tositapahtumista kertova dokumentti. Sen pääosassa on ghanalaisen New Crusading Guide -lehden tutkiva journalisti Anas Aremeyaw Anas (kuvassa).

Maassaan kansallissankariksi noussut Anas tunnetaan siitä ettei häntä moni tunne – ulkonäöltä. Anas käyttää valepukuja hankkiessaan rikoksia ja korruptiota paljastaviin juttuihinsa tietoja, eikä hänen kasvojaan näytetä kunnolla Kameleontissakaan. Apuna on hänen Spice Girlseiksi kutsumansa naisryhmä, joka myös on valmis vaarallisiin tehtäviin.

Kanadalaisdokumentaristi Ryan Mullins seuraa kameroineen, miten Anas poliisin avustamana paljastaa laittomia abortteja tekevän, asiakkaitaan raiskaavan valelääkärin sekä ihmiskauppaa harjoittavan uskonlahkon. Otteet ovat takaa-ajoineen ja salakuunteluineen kuin agenttileffoista ja herättävät kysymään, toimiiko Anas aina moraalisesti tai juridisesti oikein.

Kysymys tuntuu painaneen sankaria itseäänkin. Hän on opiskellut työnsä ohessa ja saa dokumentin lopussa lakimiehen paperit.

Tuomo Kiisseli