Tv-viikko 7: Luovat hullut, Jahti ja Sisäpiirin miehet

Luovat hullut, ma 16.2. klo 19.30 Sub

SARJA Vuoden 2013 lopulla Yhdysvalloissa alkanut Luovat hullut kertoo mainostoimistosta, jonka selkäranka on eksentrinen pomo Simon Roberts (Robin Williams viimeisessä tv-roolissaan)). Vastavoimana toimii tämän tytär Sydney (Sarah Michelle Gellar), joka yrittää pitää räiskyvän isänsä aisoissa.

Lisäksi kohdataan joukko toimiston lievästi vinksahtaneita taiteilijasieluja, joiden kanssa kampanjoiden suunnittelu eksyy oudoille poluille. 

Ensimmäisessä jaksossa suun­nitellaan mainosta Mc Do­nald’­sille. Siihen yritetään houkutella American Idol -voittaja Kelly Clarksonia laulamaan. Hän suostuukin, kunhan vain saa viilata imagoaan tuhmempaan suuntaan. Se vaan ei taitaisi perhearvoja korostavaa hampurilaisravintolaa miellyttää. 

Mieleen tulee syksyllä nähty kotimainen komediasarja Brändärit, jonka tuotantokuvio rakentui tuotesijoittelulle. Mistähän sen tekijät ovat ideansa saaneet? Luovien hullujen tekijät ovat sanoneet, etteivät jaksoissa vilahtelevat oikeat yritykset ja brändit ole maksaneet näkyvyydestä. Ratkaisulla kuulemma ­haettiin realismia.

Ally McBealin luoja

Sarjan on luonut David E. Kelley, jonka menestykset ovat olleet draamakomedioita. Hänen kädenjälkeään ovat esimerkiksi menestyssarjat L.A. Law ja Ally McBeal.

Kelley ei ole koskaan ollut mikään kuoliaaksinaurattaja, vaan hänen huumorinsa rakentuu kohtuullisen realististen hahmojen ominaisuuksien liioittelun varaan. Ally McBealin tapaan hahmot ovat kallellaan lapsellisuuteen, mutta niissä on riittävästi samastumispintaa, jotta katsoja voi välittää heidän kohtalostaan.

Sarjan hahmogalleriaa vaivaa lievä persoonallisuuden puute. Särmikkäämpää ja vähän kreisimpää huumoria jää kaipaamaan. Ehkä asetelmat terävöityvät kauden edetessä, mutta ainakaan muutaman jakson perusteella sarjassa ei ole riittävästi luovuutta eikä hulluutta. 

Tämän totesivat myös amerikkalaiset katsojat. Nimekäs näyttelijäkaarti houkutteli vastaanotinten ääreen runsaan yleisön katsomaan ensimmäistä jaksoa. Kauden päättyessä katsojaluvut olivat romahtaneet, eikä sarjaa jatkettu toiselle kaudelle. 

Onnimanni Liukkonen

Jahti, su 15.2. klo 21.00 Fem *****

ELOKUVA (Jagten, Tanska 2013) Insestin jälkiä Juhlissa (1998) käsitellyt tanskalaisohjaaja Thomas Vinterberg lähestyy aihetta nyt päinvastaisesta suunnasta.

Pikkukaupungin päiväkodissa työskentelevä Lucas (järisyttävän hyvä Mads Mikkelsen) torjuu ystävänsä tyttären viattomat ihastuksen osoitukset. Loukkaantunut tyttö kertoo Lucasista valheen, jolla on valtavat seuraukset: miestä aletaan epäillä lasten hyväksikäytöstä.

Hämmennykseltään Lucas ei osaa puolustautua, eikä kyläyhteisö anna siihen kunnon mahdollisuuttakaan. 

Todellisia tutkimuspöytäkirjoja lainaava Jahti on pelottavan uskottava lynkkausmielialan kuvaus. Vinterbergin paras elokuva ei armahda katsojaa syyllistämällä syyllistäjiä liian ehdottomasti saati kaunistelemalla vainon vaikutuksia. Joku voi kärsiä silloinkin, kun kukaan ei halua pahaa.

Matti Rämö

Sisäpiirin miehet, ke 18.2. klo 22.00 TV1

SARJA Isossa rahalaitoksessa tapahtuu ryöstö. Naamioituneet miehet hyökkäävät sisään, pakottavat henkilökunnan polvilleen ja kahmivat kaiken käteisen itselleen. Miten tähän on tultu? Tarina hyppää muutaman kuukauden ajassa taaksepäin ja selittää, kuinka kaikki alkoi.

Esikatselussa olleen neliosaisen BBC-trillerin ensimmäinen jakson perusteella luvassa on jäntevään kerrontaan nojaava rikosdraama. Jakson loppuratkaisu on kylläkin ennalta arvattava, mutta se ei sinällään haittaa. Henkilöt ja tilanteet on kirjoitettu tarpeeksi arvoituksellisiksi ja monisäikeisiksi, jotta jännite pysyy yllä seuraavaan jaksoon. 

Tarinan päähenkilö on rahalaitoksen johtajana työskentelevä John (Steven McIntosh). Muita keskeisiä henkilöitä ovat laitoksen vartija Chris (Ashley Walters) ja työntekijä Marcus (Warren Brown). He ovat sisäpiirin miehet, joilla on omat murheensa. Siksi he laativat suunnitelman, joka olisi saanut jäädä laatimatta.

Henri Waltter Rehnström

Pullopostia lapsuudesta, ti 17.2. klo 20.00 TV1

DOKUMENTTISARJA ”Toivottavasti viinaa riittää, ja hän kokisi iloisen kuoleman sen kanssa. Rajusti sanottu, mutta tosiasia on etten hirveästi pohdi isääni – juoppo mikä juoppo.”

Näin toteaa Mikko isästään kuusiosaisen dokumenttisarjan avausjaksossa. Mikko on yksi Nina Stenrosin käsikirjoittaman ja ohjaaman pysäyttävän sarjan päähenkilöistä, jotka kertovat avoimesti millaista oli kasvaa alkoholistin lapsena sekä siitä miten se on vaikuttanut omaan elämään aikuisena.

Arka aihe on tuttu todella monelle, sillä alkoholistien läheisiä lasketaan Suomessa olevan pari miljoonaa.

”Juopon lapsia yhdistää se, että osataan varoa konfliktipaikkoja”, Mikko sanoo. Hän itse on onnellisesti naimisissa ja kolmen lapsen isä.

”Lupasin avioon mennessämme, että jos kertaakaan lyön, pakkaan heti tavarani”, isänsä väkivaltaisuuden toistuvasti kokemaan joutunut Mikko sanoo.

Sykähdyttävä hetki koetaan kun Mikko vierailee vanhemmillaan. Hän jaksaa suhtautua isäänsä ihailtavan neutraalisti, kuin ulkopuolisena.

”Surullisinta on se, ettei isä tajua että on alkoholin takia menettänyt suhteet lapsenlapsiinsa”, hän sanoo.

Tuomo Kiisseli

Justified, ma 16.2. klo 21.00 Hero

SARJA Uusi sheriffi saapuu kentuckylaiseen kaupunkiin, jossa rämejuntit uusnatsit metsästävät alligaattoreita ja ryyppäävät kotipolttoista. 

Poliisisarjan nimi Justified eli oikeutettu viittaa moraalin laatuun. Aviomiehen murha on oikeutettua, kun tämä on vuosikausia hakannut vyöllä. Lakia oman tulkintansa mukaan totteleva lainvartija Raylan Givens (Timothy Olyphant) antaa aseensa tehdä välillä oikeutta lakimiesten puolesta.

Sarja perustuu Elmore Leonardin novelliin Fire in the Hole, ja dekkaristi oli yksi tuottajista. Kirjallinen alkuperä kuuluu anekdooteissa, joita hahmot kertovat pitkissä puhekohtauksissa toisilleen. Toimintakoh­tauksissa veri lentää ja kirkot räjähtelevät siihen malliin, että sarjasta alkoi FX-kanavalla tänä vuonna jo kuudes kausi. 

Deadwoodista ja monista elokuvasivurooleista tunnetun Timothy Olyphantin näyttelytyylissä on jotain samaa kuin nuoressa Clint Eastwoodissa, astetta pehmeämpänä ja etelävaltiolaisittain. Puvussa ja stetsonissa hän erottuu yksinäisenä sutena, joka kylmän rauhallisesti laittaa eläimellisiä miehiä kuriin.

Tero Kartastenpää