Usain Bolt jättää jäähyväiset Lontoon MM-kisoissa - kenestä uusi kuningas?
Lontoon MM-kisat ovat pikajuoksija Usain Boltin viimeinen näytös huipputasolla. Samoin kestävyysmatkojen juoksukuningas Mo Farah on ilmoittanut lopettavansa ratajuoksut Lontooseen.
Yleisurheilun sisäpiirikin on hämmennyksen vallassa. Lontoon MM-kisojen jälkeen käynnistyy uusi aikakausi.
Markkinoinnissa ei ole käytettävissä kahta kirkkainta tähteä Usain Boltia ja Mo Farahia. Varsinkin Boltin vetäytyminen jättää ammottavan aukon täytettäväksi.
”Bolt on tuonut esiintymisellään nuoria yleisurheiluun. Hän on ollut tämän ajan hiphop- ja rap-kulttuurin tuote”, painottaa Suomen tunnetuin yleisurheilumanageri Jukka Härkönen.
”Bolt on nostanut yleisurheilua ylöspäin myös bisneslajien pimennosta”, Härkönen jatkaa.
Varjo salamasta
Bolt avasi kisakautensa vaisusti kesäkuun lopulla Ostravassa.
”Habitus kertoi aika paljon. Bolt oli ylipainoinen.”
Bolt juoksee Lontoossa oman ilmoituksensa mukaan vain satasen ja pikaviestin.
”En usko että Bolt juoksee satasta. Keskittyy vain viestikullan voittamiseen”, Härkönen arvelee.
”Olin Ostravassa, jossa koko kisojen olemassaolo on rakennettu kymmenen vuoden ajan Boltin ympärille. Nyt järjestäjät ovat hieman ihmeissään, miten valmistaudutaan Boltin jälkeiseen aikaan”, kertoo Paavo Nurmi Gamesin toimitusjohtaja Jari Salonen.
Salosen mukaan eletään uutta aikakautta. Huipulle ei välttämättä nouse heti uutta ylivoimaista tähteä, joka olisi myös yhtä valovoimainen mediapersoona kuin Bolt. Riossa 400 metrin olympiakultaa ME-ajalla juossut Etelä-Afrikan Wayde van Niekerk voisi olla seuraavaa supertähti. Vai olisiko uusi supertähti pituushyppääjä Luvo Manyongo Etelä-Afrikasta? Tällä kaudella jo 865 venyttäneellä huippuhyppääjällä on taustana myös koskettava selviytymistarina huumekierteestä.
Bolt sydäntenmurskaajana
Kolmekymppinen Bolt on hallinnut pikamatkoja 2008 Pekingin olympialaisista lähtien. Täsmäkunnon ajoitusta arvokisoihin osoittavat hurjat ME:t MM-kisoissa.
Bolt on hurmannut ja villinnyt yleisöä riehakkailla tempauksilla ja rennolla tyylillä. Omaperäiset valmistautumisrituaalit ja flirttailu yleisön kanssa ovat hänelle luonteenomaista.
”Bolt on ihmisenä kiva tyyppi. Katselin pari vuotta sitten Ostravassa harjoituskentällä, kun Bolt meni ensin viereiselle kentälle yllättäen tunnin futistreeneihin 15–17-vuotiaiden junnujen kanssa. Veteli jopa rankkareita. Sen jälkeen hän sanoi valmentajalle, että nyt alkaa treenit. Vetäs siihen ensin satasen 9,82–9,83, päivää ennen kisoja”, Härkönen päivittelee.
Bolt on ollut yleisurheilun markkinamiesten paras (=rahakkain) ilmiö vuosikymmeniin.
”Seurasin Ostravassa aamiaishuoneessa, kuinka Bolt kulki hyväntuulisena ja jutteli ihmisten kanssa. Mo Farah istui samaan aikaan pöydässään huppuun kääriytyneenä”, Salonen kertoo.
Nykyajan markkinavetoinen huippu-urheilu on armoton. Mo Farah ei koskaan noussut samanlaiseksi sankariksi kuin Bolt.
Mo Farahin viimeiset tuplat
Britti Mo Farah on ottanut kilpailijoistaan henkisen yliotteen. Juostiinpa alkumatka hitaasti tai kovaa, Farah hallitsee loppumetrit.
Somalialaissyntinen Farah, 34, voitti Lontoon ja Rion olympialaisissa tuplat, sekä vitosen että kympin.
MM-areenoilla Moskovassa 2013 ja Pekingissä 2015 Farah oli myös tuplamaailmanmestari.
Mo Farah haluaa lopettaa huipulla ja Lontoossa, jossa voitti ensimmäiset olympiakultansa. Juoksu jatkuu rahakkaissa katukisoissa ja maratoneilla. Onpa suunnitelmissa vilahtanut 2020 Tokion olympiamaraton.
” Kestävyysmatkoilla Mo Farahin jälkeen on tyhjää, tyhjää, tyhjää. Hajuttomia ja mauttomia juoksijoita”, Härkönen toteaa.
Keihäänheitosta jälleen kuninkuuslaji
Thomas Röhler ja Johannes Vetter ovat palauttaneet keihäänheiton maailmanlaajuiseen seurantaan. Saksa on noussut samalla keihäänheiton suurvallaksi.
”Historia ja perinteet tarjoaisivat suomalaisille mahdollisuuden nousta takaisin keihäänheiton huipulle. Keihäästä on tullut tänä kesänä huikea laji”, Salonen toteaa.
”Saksalaiset ovat palauttaneet tekniikan kunniaan. Keihäs painaa vain 800 grammaa. Se vaatii nopeita jalkoja ja räjähtävää voimaa”, Härkönen painottaa.
Suomi on saavuttanut MM-kisoissa kaikkiaan 22 mitalia (7 kultaa, 8 hopeaa ja 7 pronssia). Kolmesti MM-kisoista on palattu ilman mitalia (Pariisi 2003, Berliini 2009 ja Daegu 2011). Suomen viimeisin MM-kulta on jo 10 vuoden takaa. Sen voittanut Tero Pitkämäki on realistisesti ajateltuna ainoa mitaliehdokkaamme Lontoossa. Hän jahtaa uransa päätepisteessä neljättä MM-mitaliaan.
Yleisurheilun MM-kisat, alk. pe 4.8. klo 20.52 TV2