Laulaja Johanna Pakonen rakastui Hunks-tanssija Antti Lehtoon
Laulaja Johanna Pakonen löysi onnen Hunks-tanssija Antti Lehdon kanssa. Yhteinen sävel löytyi helposti, mutta kuinka rakkaus kestää etäsuhteen?
Johanna Pakosen ja Antti Lehdon rakkaustarina on vuoden ikäinen.
Elämä järjestää yllätyksiä.
Runsas vuosi sitten Johanna Pakonen, 41, oli löytänyt eron jälkeen onnellisen yksinolon. Elämä Nelli-tyttären kanssa oli asettunut uomiinsa ja arki saatu rullaamaan mallikkaasti. Johanna kertoi Seuran tuolloisessa haastattelussa, että ei olisi valmis uuteen suhteeseen.
Mutta kuinkas sitten kävikään, heti kohta haastattelun jälkeen.
Yllätys käveli vastaan oululaisessa ravintolassa, komean miehen muodossa. Mies oli omassa seurueessaan mutta loi lämpimiä katseita Johannaan.
”Tulisipa tuo juttelemaan, ajattelin. Olen itse niin arka, että en olisi uskaltanut”, Johanna kertoo.
Tuo vastaan kävellyt komistus oli Antti Lehto, 30. Hän oli laittanut Johannan hymyilevän olemuksen merkille. Tilaisuus sananvaihtoon syntyi helposti, kun heidän seurueissaan oli henkilöitä, jotka tunsivat toisensa. Koko joukkio hakeutui samaan pöytään.
Varsinaisesti parin juttu lähti luistamaan seuraavien päivien aikana, kun he lähettelivät tekstiviestejä toisilleen.
”Meni muutama päivä, ennen kuin uskallettiin vaihtaa viestit puheluihin. Sitten siirryttiin näköpuheluihin. Oli tosi kivaa, kun näki toisen”, Johanna sanoo.
Muunlainen näkeminen olikin hankalampaa, koska Johanna asuu Oulussa ja Antti Helsingissä.
Kun Johanna parin viikon kuluttua tuli tapaamaan Anttia Helsinkiin, se oli menoa.
Antti ei pysty erittelemään, mihin rakastui Johannassa, koska hän ihastui kokonaisuuteen.
”Me ymmärrämme niin hyvin toisiamme. Tämä rakkaus on jotain ainutlaatuista, en ole aikaisemmin kokenut tällaista. On siksi vaikea sanoa mitään yksittäistä asiaa, johon rakastuin – ellen sitten samanlaiseen huonoon huumoriin”, Antti sanoo.
Johanna kokee samoin.
”Ajattelemme asioista samansuuntaisesti. Olemme molemmat pohdiskelijoita, Antti välillä syvemmin kuin minä. Lisäksi Antti on sillä tavalla auki, että uskaltaa puhua asioitaan ja ajatuksiaan ääneen. Hän ei pelkää mielipide-eroja, ei myötäille tai hae hyväksyntää. Se on äärettömän viehättävää.”
Yhdessäolo oli heti luontevaa ja helppoa.
Nellin valinta
Samanlaisella mutkattomuudella Johannan viisivuotias Nelli otti Antin omakseen.
Ensitapaamisella Nelli ojensi Antille kätensä ja pyysi tätä piirileikkiin. Antti meni – ja astui samalla tytön sydämeen.
Niinpä Nelli soittaa välillä omatoimisesti FaceTime-näköpuheluita Antille kesken työpäivän, koska tuli ikävä ja koska hän halusi tietää, milloin Antti tulee seuraavan kerran Ouluun.
Kun Nelli oppi sanomaan r-kirjaimen, hän halusi heti esitellä sen Antille.
”Uskon, että Antin luonnikkuus lasten kanssa lähtee hänen lapsirakkaasta kotikasvatuksestaan.”
Antti puolestaan ei halua, että hänen harteilleen sen kummemmin sovitellaan isäpuolen viittaa.
”En oikein edes tiedä, mitä se tarkoittaisi. Haluan kyllä olla Nellille turvallinen aikuinen. Minusta tuntuu, että asiat menevät parhaiten omalla painollaan. Ihmissuhteet muodostuvat juuri niin vahvoiksi ja hyviksi kuin itse haluaa.”
Näkemisen haasteet
© Tommi Tuomi
Etäsuhteessa on kuitenkin oma sovittelemisensa.
Rakastavaisten välissä on 600 kilometriä. Vaikeusasteita tapaamisten järjestämiseen tuovat Johannan työ maata kiertävänä esiintyjänä ja Antin kaksi työtä.
Antti on projektipäällikkö yritystapahtumia järjestävässä Tapaus-yrityksessä. Sen lisäksi hän kiertää parina viikonloppuna kuukaudessa Scandinavian Hunks -showryhmän tanssijana.
”Teen Hunkseja nykyisin enemmänkin rakkaudesta esiintymiseen. Olen ollut mukana kahdeksan vuotta ja tästä on tullut elämäntapa.”
Viime aikoina Antti on huomannut tiirailevansa myös Hunks-esiintymisiä ja Johannan keikkoja päivätyönsä näkökulmasta: voisiko tilaisuuteen tuoda vielä jotain lisää ja tehdä siitä entistä paremman?
Johanna puolestaan viettää tänä vuonna 20-vuotistaiteilijajuhlaansa. Sen tiimoilta hänellä on paljon ohjelmaa normaalin keikkailun lisäksi.
Juhlavuoden kunniaksi hän kiertää intiiminä duona pianistin kanssa ravintoloissa ja triona kahden kitaristin ja yllätysvieraan kanssa laivoilla. Loppuvuodesta alkaa oman tanssiryhmän kanssa juhlavuoden show, jossa käydään läpi Johannan uraa tangojen ja euroviisujen kautta tähän päivään.
Rakastavaisilla riittää siis soviteltavaa, jotta he ehtivät nähdä toisiaan.
”Siihen nähden minkälaiset aikataulut meillä on, me näemme paljon”, Antti sanoo.
Vartin treffit
Pari on oppinut järjestelemään kohtaamisia aina kun heidän reittinsä risteävät. ”Joskus tapaamisemme ovat vain vartin mittaisia, kun Antti hakee minut laivalta ja vie lentokentälle.”
Johanna on huomannut, että ikävää helpottaa jo se, että saa nukkua yön toisen vieressä.
”Puolitoista viikkoa on pisin aika, joka ollaan oltu erossa. Sen kyllä huomaa, kun viikko ylittyy. Molemmista tulee äreitä, ja kaikki on huonosti. Kaikki nahistelumme johtuvat ikävästä. Heti kun nähdään, helpottaa.”
Vaikka he ovatkin paljon erillään, toinen on helppo pitää mukana omassa arjessa nykyteknologian avulla. Aamulla se, kumpi herää ensimmäisenä, lähettää viestin. Kun Antti pitää lounastauon, hän soittaa Johannalle. Niin myös silloin, kun hän pääsee töistä. Illalla he ottavat näköpuhelun.
”Periaatteessa olemme yhdessä koko ajan, vaikka toista ei pystykään koskettamaan.”
Molemmat ovat esiintyjiä ja siksi ihmisten ihailun ja katseiden kohteena. Tuoreessa parisuhteessa tämä voisi aiheuttaa mustasukkaisuutta, mutta Johannalle ja Antille moinen epävarmuus on vierasta.
”Ei tästä ole tarvinnut edes keskustella. Voi olla, että itsevarmuus on iän ja kokemuksen tuomaa. Me olemme valinneet toisemme, ja kumpikin voi luottaa siihen. Molemmat ymmärtävät, että esiintyminen on esiintymistä”, Johanna sanoo.
Antin mielestä ihmisten kuuluukin katsoa Johannaa lavalla.
”Olen onnellinen Johannan menestyksestä ja pärjäämisestä. Olisi aivan hullua, jos laittaisin kapuloita hänen rattaisiinsa.”
Ikä vain numero
Antti on Johannaa kymmenen vuotta nuorempi.
Jos Johannalta kysyy, näkyykö ikäero heidän suhteessaan, Johanna ei malta olla velmuilematta.
”Anttihan on kohta eläkeiässä. Tietysti olen huolissani, kun hän on niin huonossa kunnossa. Joudun varmaan pian omaishoitajaksi, mutta sitä ennen vaihdan kyllä kahteen nuorempaan!”
Todellisuudessa ikä on asia, jota he eivät ajatelleet tapaamisen hetkellä eivätkä ajattele nytkään.
Johannan suvussa naiset ovat nuorekkaita, ja ikäjärjestys menee toisin kuin perinteisesti.
”Äiti on vanhempi kuin isäpuoli. Mummulla oli kaksikymmentä vuotta nuorempi poikaystävä papan kuoltua. Mummu sanoi 80-vuotiaana, että ei ikinä ottaisi oman ikäistään miestä, koska nämä ovat niin huonokuntoisia. Mummo kävi tansseissa ja pyöräili. Ei sen perässä pysynyt.”
Ikää oleellisempi kysymys Johannalle on aina ollut miehen elämäntilanne. Monella kolmekymppisellä on lapsia edellisestä liitosta. Antilla ei ole.
”Usein menneisyyden taakka roikkuu pahasti miehen mukana vanhojen ihmissuhteiden muodossa. Varsinkin, jos on lapsia. Minä en ole tyyppi, joka lähtisi sellaiseen mukaan. Minulla ei riittäisi hermo eikä kärsivällisyys kenenkään toisen ihmisen entiseen elämään.”
Antilla riittää, ja siitä Johanna on onnellinen.
”Kaikki pisteet Antille, että hän on täysillä mukana. Minusta ei olisi samaan.”
Antti ei koe tekevänsä mitään palvelusta. Hän elää vain arvojensa mukaan.
”Kaikki lähtee siitä, että kohtelen toisia niin kuin toivon itseäni kohdeltavan. Toisen tukeminen on ihan perusasia.”
Johannalle Antti on peruskallio, jonka tukeen voi aina luottaa.
”Hän osaa rauhoittaa minut ja saa miettimään asioita toisesta näkökulmasta. Ja sama toisinpäin: Antti tietää, että voi purkaa esimerkiksi kaikki työasiansa minulle luottamuksella, ja ne jäävät siihen.”
Omalla painollaan
© Tommi Tuomi
Molemmista tuntuu, että on nyt löytänyt sen oikean.
”Kaikki on tuntunut hyvällä tavalla helpolta”, Antti sanoo.
Yhteisessä tulevaisuudessa siintää yhteinen koti – sitten joskus.
Toistaiseksi Johanna tarvitsee Oulussa asuvaa sukulaistensa tukiverkkoa Nelliä hoitamaan. Antin työ taas on Helsingissä.
Yhteisen kodin lisäksi kumpikin haaveilee dalmatiankoirasta. Entä lapsesta?
Johanna sanoo toivoneensa jo kauan perheenlisäystä.
”Mutta nyt, kun Nelli on kasvanut ja elämä muuttunut helpommaksi, en ole enää varma. Toinen lapsi olisi mennyt samalla vaivalla, kun Nelli oli pieni. Nyt pitäisi aloittaa kaikki uudestaan.”
”Toisaalta Nellistä saisi pian hyvän lapsenhoitajan”, Antti heittää.
Tosiasiassa Johanna ja Antti nauttivat onnestaan ja iloitsevat toisistaan tässä hetkessä.
Mihin tämä kaikki johtaa, sen näyttää aika.
Lue myös:
Katso, mitä Johanna Pakosen miesystävä Antti sanoo, kun kuvaaja pyytää ottamaan paidan pois