Aira Samulin ei epäröinyt ottaa koronarokotetta: ”Sodassa torjuttiin vihollinen tykein ja panssarivaunuin – nyt se tehdään pistoksin”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Aira Samulin koronarokote
Aira Samulin ei epäröinyt, kun hänelle tarjottiin koronarokotetta. © Vessi Hämäläinen / Otavamedia
Yrittäjä- ja tanssilegenda Aira Samulin ei epäröinyt, kun hänellä oli mahdollisuus ottaa rokote koronaa vastaan. Sota-ajan kokeneena hän tietää, että vihollista ei voiteta taistelematta.

Siellä oli hauskaa. Niin kuvaa Aira Samulin, 93, käyntiään ensimmäisessä koronarokotuksessa 10. helmikuuta.

”Paikalla oli hymyileviä huolenpitäjiä, jotka ohjasivat ja taluttivat. Meillä osataan ja hoidetaan asiat hyvin”, Aira Samulin sanoo.

Pistämisestä hän ei ole pitänyt koskaan. Rokotus oli kuitenkin miellyttävä yllätys.

”Se tuntui paljon vähemmän kuin kyynärtaipeesta otettava verikoe.”

Jälkeenpäin käsi ei ollut kipeä eikä muitakaan oireita ilmaantunut.

”Jos jotain pitää keksiä, niin ehkä rokotteella oli rauhoittava vaikutus. Kotiin palattuani nukahdin nojatuoliin pariksi tunniksi ja ehdin jo pelätä, että sen vuoksi menetin yöuneni. Seuraavana yönä vetelin kuitenkin kahdeksan tuntia”, kertoo Aira.

Harkitsiko Aira kauan rokotteen ottamista? Ei.

”Se oli itsestäänselvyys.”

Vakaumukselle luotiin perusta jo sota-aikana, jota koronapandemia Airan mielestä muistuttaa monin tavoin.

Aira Samulin koronarokote

Aira Samulin oli keväällä karanteenissa 4,5 kuukautta. Jälkioireita Aira ei ensimmäisestä koronarokotteesta saanut.  © Vessi Hämäläinen / Otavamedia

Aira Samulin uskoo saaneensa jo lapsena vahvan vastustuskyvyn

Aira Samulin on Vuoden Lotta 2021. Lotta Svärd Säätiön tunnustus myönnetään lottatyössä ansioituneelle tai lottahengessä uutterasti toimineelle.

Lottahenki periytyi Airalle lääkintälottana toimineelta äidiltä, kuten myös hygieniaan panostaminen.

Lapsuuden maisemissa, Raja-Karjalan Suojärven kuntaan kuuluneen Hyrsylän mutkan kylässä ei ollut sairaalaa, lääkäriä, sairaanhoitajaa tai lääkkeitä.

”Käsiä pestiin koko ajan. Koti pidettiin puhtaana ja ovenkahvatkin pyyhittiin usein.”

Rokote oli vain tappavaa isorokkoa vastaan. Airakin sairasti lapsuudessaan vesirokon, vihurirokon, tuhkarokon, tulirokon, sikotaudin ja hinkuyskän.

”Uskon saaneeni siellä valtavan vahvan vastustuskyvyn.”

Sen tehoa koronavirusta vastaan Aira Samulin ei harkinnut testaavansa, kun rokote on saatavilla.

”Perheeni neljässä sukupolvessa ihmettelisivät, jos riskeeraisin henkeni, kun he kuitenkin haluavat pitää minut elossa. Olemme koko ajan noudattaneet tarkasti suosituksia. Keväällä olin täydellisessä karanteenissa 4,5 kuukautta, käytämme maskeja ja tapaan ihmisiä vain pienessä piirissä turvavälein.”

Aira puhuu kuuliaisuudesta ja vertaa pandemiaa sota-aikaan.

”Niissä on paljon samaa. Nyt ei sorru taloja, mutta ihmisiä kuolee hirveän paljon. Sodassa rintamalla kuolivat nuoret miehet, nyt vaaravyöhykkeessä ovat vanhukset. Tällä kerralla vihollinen on virus. Sitä vastaan on taisteltava, tehtävä vastaiskuja ja se pitää tappaa.”

Aira Samulin

Aira Samulin sanoo, että koronataistelua ei voiteta taistelematta. Nyt vihollista vastaan käydään pistoksin. © Vessi Hämäläinen / Otavamedia

Tappavaa tautia vastaan on toimivat aseet

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehdotti hallitukselle viime maaliskuun lopussa operatiivisen ”nyrkin” perustamista. Koronakriisiin keskittyvä ryhmä kartoittaisi ongelmat, hankkisi tiedot, keräisi osaamisen sekä esittäisi hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaisi toimenpiteitä.

Aloite ei saanut vastakaikua. Airan mielestä se on vahinko, sillä ajatus oli erinomainen.

”Sodankin aikana meillä oli nyrkki. Silloin muutettiin lakia, kun siihen oli tarvetta. Tanssi oli kielletty eivätkä alle 18-vuotiaat saaneet liikkua kaduilla iltayhdeksän jälkeen. Harvoin näki sitäkään, että joku oli juovuksissa.”

Kurinalaisuus, kuuliaisuus ja sääntöjen noudattaminen olivat itsestäänselvyys.

”Silloin oli poikkeustila, mutta niin on nytkin. Sota-aikana vihollisen hyökätessä oli mentävä ahtaaseen pommisuojaan kylkimyyryyn. Nyt puolestaan on pysyteltävä kotona. Hienoa on se, että toisin kuin sodassa, meillä on tänä päivänä kaikkea yllin kyllin: ruokaa, vaatteita ja viihdykkeitä.”

Sotarintamalla turhan uhkarohkeat saattoivat menettää henkensä. Niin on nytkin.

”Kannattaa olla kuuliainen sille, mitä asiantuntijat ja päättäjät kertovat, eikä pitkittää taistelua.”

Virusta vastaan annettu rokote on osa vastahyökkäystä.

”Sodassa torjuttiin vihollinen tykein ja panssarivaunuin. Nyt se tehdään pistoksin”, Aira Samulin sanoo.

Juttua muokattu: rokotuspäivämääräksi oli merkitty 17.2., oikea päivä oli 10. helmikuuta.

Lue myös: Aira Samulin kamppailee pelastaakseen Hyrsylän Mutkan: ”Olen myynyt kaiken pahan päivän varalle säästämäni”

Aira Samulin on huolissaan. Miten käy Hyrsylän mutkan?

Aira Samulin on huolissaan. Miten käy Hyrsylän mutkan? © Jorma Pouta / Otavamedia

X