Aira Samulin kamppailee pelastaakseen Hyrsylän Mutkan: ”Olen myynyt kaiken pahan päivän varalle säästämäni”

Aira Samulin on myynyt omaisuuttaan pelastaakseen koronapandemian vuoksi taloudelliseen ahdinkoon joutuneen Hyrsylän Mutkan. Ulkopuolista tukea matkailukohde ei ole saanut. Aira miettii, onko se evakon osa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Aira Samulin on huolissaan. Miten käy Hyrsylän mutkan?

Aira Samulin on myynyt omaisuuttaan pelastaakseen koronapandemian vuoksi taloudelliseen ahdinkoon joutuneen Hyrsylän Mutkan. Ulkopuolista tukea matkailukohde ei ole saanut. Aira miettii, onko se evakon osa.
Teksti:
Pirjo Kemppinen

Vuoden Lotta -palkinto luovutettiin yrittäjä ja taiteilija Aira Samulinille, 93, marraskuun lopulla. Lotta Svärd Säätiön tunnustus myönnetään lottatyössä ansioituneelle henkilölle tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toimineelle suomalaiselle naiselle.

Aira on tehnyt mielenterveystyötä sekä nuoriso- ja vanhustyötä koko elämänsä ajan.

Hänen sydäntään lähellä ovat myös evakot, jollainen hän itsekin on. Airan elämäntyö on karjalaista kulttuurihistoriaa ja synnyinseudun muistoa vaaliva matkailukohde, Hyrsylän mutka.

Sen kohtalo on koronapandemian vuoksi vaakalaudalla.

Aira Samulin ja isä Viktor Savion patsas

Hyrsylän mutkassa on Aira Samulinin isälle Viktor Saviolle pystytetty patsas. Kuva on otettu heinäkuussa 2006.
© Jorma Pouta / Otavamedia

Nuket jäivät palamaan ikkunalaudalle evakkomatkan alkaessa

Aira Samulin, tyttönimeltään Suvio, syntyi Raja-Karjalassa, Hyrsylän mutkassa Ignoilan kylässä. Koti oli vain kahden kilometrin päässä Neuvostoliiton rajasta. Isä Viktor oli rajavartiostossa vartiopäällikkönä, äiti Anna-Liisa perusti monia lottaosastoja. Airastakin tuli pikkulotta jo 8-vuotiaana.

Kolme päivää talvisodan syttymisen jälkeen, kylän asukkaista viimeisimpinä, Anna-Liisa Suvio, Aira, kolme vuotta nuorempi Inkeri ja kahden kuukauden ikäinen pikkusisko lähtivät evakkoon. Koko kylä oli liekeissä, sillä suomalaissotilaat sytyttivät palamaan kaiken perääntyessään. Vihollisille ei haluttu jättää mitään.

Aira näki junan ikkunasta, kuinka hänen kolme nukkeaan roihusivat kodin ikkunalaudalla.

Vuonna 1983 Lohjalle rakennetun Hyrsylän Mutkan alimman kerroksen huoneissa on mittava nukkekokoelma, jonne on kelpuutettu vain yli 50 vuotta vanhat lelut.

”Omani tuhoutuivat. Sen vuoksi olen halunnut pelastaa kaikki vanhat nuket.”

TANSSIJA, TANSSINOPETTAJA AIRA SAMULIN, 16.6.1987<br>C TEPPO LIPASTI/SKOY <span class="typography__copyright">Kuva: TEPPO LIPASTI/KUVA-ARKISTO</span>

© Teppo Lipasti / OM-Arkisto

Hyrsylän Mutka edustaa tuhat vuotta vanhaa kulttuuria

Arkkitehti Vilho Suonmaan suunnittelemassa Hyrsylän Mutkassa on noudatettu rajakarjalaista rakennuskulttuurin perinnettä mahdollisimman tarkasti. Kolmikerroksisessa hirsilinnassa on korkea kivijalka, pienet ikkunat sekä monet pieteetillä toteutetut pitsikoristeiset yksityiskohdat.

Tilalla sijaitsevassa 1860-luvun vanhassa talossa on Lotta- ja Marski-sotamuseon lisäksi 50-luvun koululuokka, antiikkinalleja sekä juna- ja autopienoismalleja.

Pihamaalle Aira on hankkinut viipurilaisen höyryveturin ja resiinan sekä muistomerkit sodassa kaatuneille, sotainvalideille ja -orvoille.

Hyrsylän Mutka on matkailukohde, johon tehdään tyypillisesti ryhmävierailuja tilausbusseilla. Ennakkovarauksia vuodelle 2020 oli runsaasti, mutta ne peruuntuivat koronapandemian vuoksi. Liikevaihdosta katosi yli 95 prosenttia.

Tuloja ei ole, mutta kulut ovat ennallaan. Niistä selvitäkseen Aira myi kesällä Saimaan rannalta omistamansa rantatontin. Syksyllä oli vuorossa mittava taidekokoelma, joka kaupattiin Bukowskin huutokaupassa. Tuotto jaettiin puoliksi kokoelman toisen omistajan, Airan entisen puolison, valotaiteilija Ekku Peltomäen kanssa.

Aira Samulin ja Ekku Peltomäki Hyrsylän mutkassa vuonna 1994. © Ari Heinonen / Otavamedia

”Olen myynyt kaiken pahan päivän varalle säästämäni”, Aira sanoo.

Elämänsä ensimmäisen kerran hän on hakenut ulkopuolista tukea.

”Olen aina yrittänyt pärjätä itse, mutta nyt olen täyttänyt kaikki mahdolliset kaavakkeet ja käynyt kaiken mahdollisen paperisodan. Turhaan. En ole koskaan tehnyt yhtä tuottamatonta työtä. Mitään en ole saanut mistään.”

Aira tuntee olevansa väliinputoaja ja miettii, onko se evakon osa.

”Evakko ei ole kotoisin mistään”

Hyrsylän Mutka työllistää kaksi työntekijää, jotka Airan on ollut pakko lomauttaa. Välillisesti työllistävä vaikutus on ollut paljon suurempi.

”Olen ostanut erilaisia palveluja. Olen tuonut vuosikymmenten aikana Lohjalle satoja tuhansia matkailijoita, jotka ovat majoittuneet, ruokailleet ja tehneet ostoksia alueen liikkeissä.”

Aira on saanut yli 80 vuotta kestäneen yrittäjätaipaleensa aikana useita tunnustuksia. Tuorein niistä on Yrittäjäjärjestön Yrittäjäristi timanttiristein, jonka Helsingin Yrittäjät ja sen paikallisyhdistys Helsingin Yrittäjät – Etelä-Helsinki ry luovuttivat Airalle Hyrsylän Mutkassa 18. syyskuuta.

Aina kohtelu ei silti ole arvostavaa.

”Evakkona en ole mistään kotoisin. Olen tuntenut sen koko elämäni ajan, kuten varmasti suurin osa kotinsa menettäneistä ja evakoituneista. Emme ole missään paikkakuntalaisia emmekä saa etuoikeuksia, joita syntyperäiset saavat.”

Asia tuli konkreettisesti esille silloinkin, kun Aira suunnitteli Hyrsylän Mutkaa.

”Minulle ei olisi haluttu myydä tonttia, koska en ollut syntyperäinen lohjalainen.”

Se ihmetyttää edelleen.

Aira Samulin

© Tommi Tuomi / Otavamedia

”Aikanaan minä lähden, mutta Hyrsylän Mutka jää tuottamaan alueelle edelleen matkailukohteena. Se on ainutlaatuinen, käsityönä tehty rakennus, jollaisia ei enää tehdä. Jos sen katto pidetään kunnossa, se säilyy 500 vuotta.”

Hyrsylän Mutkan omistaa sitä varten perustettu säätiö. Selviääkö se taloudellisista haasteista ilman ulkopuolista tukea, jos koronapandemia ei hellitä?

Tapojensa mukaan Aira keskittyy siihen mahdollisuuksiin.

”Olemme tehneet siellä valtavasti töitä ja paikka on upeassa kunnossa. Jos matkailu pamahtaa käyntiin huomenna, avaamme ovet ja minä olen paikalla.”

Lue myös: Aira Samulin, 93, löysi koronasta ilonaiheen: ”Nyt olen antanut pitää itsestäni huolta” 

Aira Samulin, Erkki Meriluoto

Päätoimittaja Erkki Meriluoto ojensi Aira Samulinille Seuran Elävä legenda -palkinnon. Kuva: Tommi Tuomi/ Otavamedia

X