Angelika Klas kieltäytyi iskemätähteydestä: ”Koin, että olisin ollut setelinippu” - Näin sopraano valitsi oman tähtipolkunsa
Menestystä ja mainetta oli tarjolla sopraano Angelika Klasille, joka nuoresta iästään huolimatta uskalsi valita toisin. Iskelmätähteydestä kieltäytyminen avasi tien omalle tähtipolulle.
© Tommi Tuomi
Sopraano Angelika Klas kokee olevansa järkiperäinen ihminen, vaikka tärkeimmät ratkaisut elämässään onkin tehnyt siltä pohjalta, miltä hänestä on tuntunut – eikä ole koskaan mennyt vikaan.
”Ratkaisevin kohta, jolloin kuuntelin sisäistä ääntäni, oli kun seisoin laulu-urallani tienhaarassa”, Angelika Klas paljastaa.
Laulaminen alkoi jo 11-vuotiaana
”Jo hyvin nuorena minun piti valita, lähdenkö levyttäväksi iskelmälaulajaksi vai lähdenkö klassisen musiikin ja taidemusiikin polulle. Aloitin laulamisen 11-vuotiaana ja pari vuotta myöhemmin lauloin jo rahasta tanssibändeissä ja yksityistilaisuuksissa.
Tanssibändikeikoilla vedimme ihan perussettejä: humppaa, valssia, tangoa ja iskelmää. Olin halunnut sitä maailmaa pikkutytöstä asti, mutta lopulta kun olisin sen sitten saanut, pistikin ääni sisälläni vastaan.
Olin 16-vuotias kun yksi kykyjenetsijä löysi minut. Suunnitelmissa oli etsiä minulle hittibiisi ja tehdä minusta seuraava iskelmätähti. Siihen aikaan ei oikein ollut muita vaihtoehtoja kuin olla iskelmälaulaja.”
”En halunnut rajoittaa itseäni pelkkään iskelmään”
”Kipuilin asian kanssa ja muistan miettineeni, että oliko iskelmälaulajan ammatti edes oikea ammatti. Pian se ei tuntunutkaan minusta hyvältä. Päätin mennä klassisen laulun tunnille ja sillä hetkellä kaikki kirkastui. Ymmärsin, että polkuni on klassisella puolella.
Päätös oli silti kova paikka. Olin vasta yhdeksännellä luokalla koulussa ja minusta oltiin kovaa vauhtia leipomassa uutta iskelmätähteä. Yksi hitti oli jo nauhoitettu ja minusta oli otettu valmiiksi promokuvia uraa varten.
Kaikki oli tavallaan valmiina. Minulle tarjottiin kaikkea: levytyssopimusta, menestystä ja keikkoja. Päätökseni oli varmaan pieni pettymys. Koin, että managerille ja tuottajille olisin ollut setelinippu, tuote.”
”Iskelmä olisi minulle varma nakki”
”Olin vastaavassa tilanteessa uudestaan parikymppisenä. Minua kuuli levytuottaja, jolla oli kytköksiä Fazer Musiciin eli nykyiseen Warneriin. Hän pyysi minut luokseen koelauluihin ja alustaviin neuvotteluihin.
Ainut polku, jota minulle tarjottiin, oli taas kerran iskelmä. En valitettavasti osannut itse tehdä biisejä ja siinä sitten mietittiin, ketkä niitä voisivat tehdä. Muistan kun tuottaja sanoi, että iskelmä olisi minulle varma nakki.
En edelleenkään halunnut iskelmälaulajaksi. Minulle oli luvattu jälleen hittejä ja menestystä, mutta se ei siltikään tuntunut oikealta. Ne eivät lopulta merkanneet minulle mitään. En halunnut rajoittaa itseäni pelkkään iskelmään. Olin jo myös tavallaan nähnyt tanssikeikkojen kautta, mitä se maailma on ja mitä annettavaa sillä minulle olisi.
Jos olisin lähtenyt iskelmän kelkkaan, olisi minun pitänyt antautua sille kokonaan. Omiin ambitioihin ei olisi ollut samalla tavalla mahdollisuuksia, koska tuntui siltä, että se leima on niin vahva. Myöhemmin minun olisi ollut kauhean vaikea tehdä jotain iskelmän ulkopuolella.
Ihailen todella paljon esimerkiksi Lea Lavenia, Paula Koivuniemeä ja Katri Helenaa, jotka ovat upeita laulajia ja tehneet valtavan hienon uran. Itse pelkäsin kuitenkin, että urani iskelmän parissa olisi saattanut herkemmin lössähtää. Musiikkiala voi olla niin raadollinen.”
Refluksitauti riesana
”Nyt olen elättänyt itseni vuosia vain laulamalla. Se on ollut ilo, mutta sen vuoksi olen myös välillä pelännyt ääneni puolestani. Näistä peloista puhutaan mielestäni muutenkin aivan liian vähän. Onhan laulaminen fyysisesti vaativaa kuten urheilukin.
Sairastuin joitain vuosia sitten refluksitautiin ja se toi mukanaan paljon ongelmia. Hoidin sitä lopulta hyvin kokonaisvaltaisesti, ja ääneni ja hyvinvointini palautuivat. Laulajien yksi stressitekijä on se, että onko ääni vielä tallella.”
Oikealla polulla
”Välillä pysähdyn miettimään päätöstäni iskelmän jättämisestä ja aina olen tullut siihen tulokseen, että oikein meni. Tämä polku on minua varten. Minulla on mielestäni ollut enemmän sananvaltaa ja koen olevani menestynyt.
En kuitenkaan ole joutunut kuoppaamaan iskelmä-ääntäni. Käytän sitä omiin taiteellisiin juttuihin, kuten tulevalla Tulen Tango -kiertueella. Pidän tästä polusta, jolla olen saan laulaa myös Mozartia, mutta niin paljon muutakin.”
Lue myös: Oopperalaulaja Angelika Klas: ”Suren edelleen isääni”