Marimekon mallin uskomaton rakkaustarina – Anja Lehto rakastui 1960-luvulla huippukuvaajaan ja jäi vaimoksi New Yorkiin

Marraskuun 21. päivänä vuonna 1963 Marimekon perustaja ja toimitusjohtaja Armi Ratia laskeutui John F. Kennedyn lentokentälle New Yorkiin. Mukaansa Armi oli valinnut neljä huippumallia. Heistä yksi oli 24-vuotias Anja Lehto.

Anja tiesi, että matkalla oli erityinen merkitys Armille, joka halusi viedä suomalaisen muodin lippulaivansa Amerikan-markkinoille. Sitä Anja ei kuitenkaan vielä tiennyt, että matka tulisi muuttamaan hänen koko elämänsä.

Tony Vaccaro valloitti sydämen 

Vain muutamaa viikkoa aiemmin Ratia oli lähestynyt maineikasta Look-lehteä sähkeellä, jossa luki lyhyesti:

”Saavumme Amerikkaan ensi viikolla. Voisitteko suositella valokuvaajaa, joka voisi ottaa Marimekolle muoti- ja näytöskuvia?”

Tehtävään valikoitui Look-lehdelle työskennellyt Tony Vaccaro, joka oli ennen muoti- ja lifestylekuvaajaksi ryhtymistään taistellut toisessa maailmansodassa, selviytynyt Normandian maihinnoususta ja saavuttanut lopulta mainetta ikonisilla sotakuvillaan.

Vain muutama tunti siitä kun Anja Lehto oli saapunut New Yorkiin, Tony kohtasi hänet Marimekon lanseerausnäytöksessä. Tunne iski salaman lailla. Tony tiesi välittömästi, että suomalaisesta valokuvamallista tulisi hänen vaimonsa.

Tarkkasilmäisenä Armi Ratia huomasi kipinän kaksikon välillä. Aikaa ei ollut tuhlattavaksi.

Armi pyysi Tonya kuvaamaan Anjaa Marimekon asuissa seuraavana päivänä New Yorkin kuuluisimmissa turistikohteissa. Samalla Ratia tiesi, että Tonyn ottamat kuvat Anjasta päätyisivät varmuudella Look-lehteen miljoonien silmäparien ihailtavaksi.

Kun lisäksi legendaarinen New York Tribune -sanomalehti valitsi seuraavan sunnuntainumeronsa kanteen Tonyn ottaman kuvan Anjasta, suomalaisen muodin maailmanvalloitus ei olisi voinut alkaa paremmin. Marimekko oli valloittanut New Yorkin. Ja kuuluisa valokuvaaja Tony Vaccaro suomalaisen Anja Lehdon sydämen.

Sielunkumppanit

Aluksi Anja Lehto epäili, voisiko 17 vuotta vanhempi Tony todella olla kiinnostunut hänestä. Vuonna 1939 Loimaalla syntynyt Anja oli menettänyt äitinsä vain viisivuotiaana, paennut sotaa Ruotsiin ja kadottanut yhteyden isäänsä vuosikymmeniksi.

Hän oli viettänyt vuosia lastenkodissa Ruotsissa ja koulukodissa Espoossa. Vasta lennolla New Yorkiin Anja oli maistanut ensimmäistä kertaa elämässään appelsiinia – ja vahingossa haukannut hedelmästä palasen kuorineen.

Tony taas oli kokenut maailmanmatkaaja, jonka ystäviin kuului valtaapitäviä, huippumalleja ja filmitähtiä.

Kuitenkin juuri Anjan lapsenomainen viattomuus, heittäytymiskyky ja huumorintaju erottivat Tonyn silmissä hänet muista kaunottarista. Lisäksi Anja ja Tony löysivät toisissaan sielunkumppanit; molemmat olivat jääneet orvoiksi varhain ja tiesivät, miltä tuntui olla ulkopuolinen.

Tony halusi tarjota Anjalle kaiken sen hyvän, josta oli päässyt työnsä ansiosta nauttimaan. Anja puolestaan oli innokas omaksumaan amerikkalaisesta kulttuurista kaiken minkä pystyi.

Nuori Tony Vaccaro maineikkaan työnantajansa Look-lehden kattoterassilla New Yorkissa vuonna 1960. © Tony Vaccaro

Kesällä 1964 Tony kuvasi Anjaa ja muita Marimekon huippumalleja muun muassa Porvoon ikonisessa jokirannassa. © Tony Vaccaro

Nostalgiaa Marimekko-metsässä. Kuva Anjasta on Tonyn suosikki omien muotikuviensa joukosta. © Tony Vaccaro

Marimekko-muotia vuodelta 1964. Kuvaa varten Tony pyysi Anjaa ja muita malleja riisumaan kenkänsä, sillä sateen kastelema halkopino oli liukas. © Tony Vaccaro

Morsiusneitona toimi Armi Ratia

Anja palasi Suomeen muutamaksi kuukaudeksi, mutta jo vuonna 1964 pariskunta muutti yhdessä Albanon kaupunkiin Italiassa. Samana kesänä he tekivät ikimuistoisen matkan Suomeen, jossa Tony kuvasi Life-lehdelle Anjaa ja muita Marimekon malleja Porvoon ja Helsingin maisemissa.

Kumpikin halusi naimisiin. Avioitumista rakastuneet joutuivat kuitenkin odottamaan seuraavaan vuoteen, sillä Anja oli solminut pari vuotta aiemmin liiton varakkaan suomalaisen liikemiehen kanssa. Suhde oli tullut päätökseensä jo ennen kuin Anjan tapasi Tonyn, mutta paperilla Anja oli edelleen naimisissa.

Kun pariskunta vielä odotti avioliittolupien selviämistä, Tony istutti Anjan punaiseen Alfa Romeoonsa. He lähtivät kolme kuukautta kestäneelle ajomatkalle halki Amerikan. Esikoispoika Francis ’Frank’ Vaccaro syntyi yhdeksän kuukauden kuluttua matkasta. Kaksi vuotta myöhemmin pariskunta sai vielä toisen pojan, Davidin.

Anja ja Tony vihittiin 26. lokakuuta vuonna 1965 Helsingin kaupungintalolla. Morsiusneitona toimi itseoikeutetusti Armi Ratia ja bestmanin virkaa toimitti Armin silloinen aviomies Viljo Ratia. Häämatkalle pariskunta suuntasi Sorrentoon, Italiaan.

Ensimmäiset avioliittovuodet merkitsivät yltäkylläistä elämää. Vehreän Central Parkin kupeessa sijaitseva New Yorkin koti hohti Anjan ansiosta puhtautta ja järjestystä. Anja nautti vieraiden ja silmäätekevien kestityksestä.

Anjalla oli myös omat ystävättärensä, jotka taisivat hauskanpidon: kaikki rakastivat isoja hattuja, valkoviiniä ja auringonottoa bikineissä.

Tony Vaccaro otti rakkaimman valokuvansa Anja Lehdosta lomamatkalla Ischian saarella vuonna 1964. Kuvan ottamisen jälkeen Anja paljasti Tonylle odottavansa parin ensimmäistä lasta. © Tony Vaccaro

Anja Lehto oli Suomen Jackie

Huhtikuussa 2021 Frank Vaccaro, 56, vastaa New Yorkissa suomalaistoimittajan Zoom-puheluun isänsä Tony Vaccaron, 99, asunnossa. Vaikka esikoispoika Frank vastailee pääasiassa kysymyksiin, myös Tony ottaa osaa keskusteluun.

Mestarivalokuvaaja liikuttuu silminnähden, kun puheeksi tulee Anja.

Frank Vaccaro kertoo Tonyn ja Anjan yhteiselämästä ja muistaa Tonyn hemmotelleen vaimoaan monin tavoin.

”Sunnuntaiaamuisin isä valmisti äidille aamiaista vuoteeseen. Anja rakasti kahvia, jota tuli olla kupissa reilusti. Jos tarjolla oli vain pieniä kuppeja, Tony tarjoili hänelle kahvin salaattikulhossa.”

Säännölliset treffi-illat vietettiin pitkän kaavan mukaan; ensin suunnattiin johonkin New Yorkin lukuisista muotihuoneista, tämän jälkeen piipahdettiin taidegalleriassa ja lopuksi nautittiin illallinen ravintolassa.

Frank Vaccaro muistaa, kuinka Anjan vaatekaappi pursui toinen toistaan upeampia muotiluomuksia.

”Anja oli todellinen Suomen Jacqueline Onassis. Kun menimme yhdessä koululle tapaamaan rehtoria, äidillä oli usein yllään Givenchya tai Guccia. Muiden vanhempien joukossa hän näytti jumalattarelta, joka oli juuri laskeutunut tavallisten kuolevaisten joukkoon. Äiti säteili ympäristöönsä poikkeuksellista kauneutta ja säilytti mallin mittansa loppuun saakka.”

Anjalle tärkeintä elämässä oli kuitenkin perhe, mikä oli suurin syy valokuvamallin uran päättymiselle 1960-luvun lopussa.

Lucia kotiportailla

Anja oli ylpeä suomalaisista juuristaan. Molemmat pojat hän opetti sanomaan suomeksi ‘minä rakastan sinua’ ja hemmotteli heitä lihapullilla. Erityisesti joulun ajan Lucian-päivä oli Anjalle tärkeä.

”Kodin valot himmennettiin, ja me lapset katselimme jännittyneinä, kuinka Anja lipui alas yläkerran portaita hiuksissaan aito kynttiläkruunu – myöhempinä vuosina kynttilät vaihtuivat sähköisiin. Yllään äidillä oli joko valkoinen mekko tai kylpytakki, ja tullessaan hän lauloi Santa Luciaa. Tarjolla oli glögiä ja neliönmuotoisiksi paloiksi leikattua tummaa leipää, jotka oli kuorrutettu jonkinlaisella sillisalaattia.”

Amerikkalainen kaupallisuus oli perheen joulunvietosta kaukana.

”Anja keräsi vanhoja joulukoristeita, joita hän ripusti huolella ja hartaudella kuusen oksille ja ikkunoille. Suomalaiseen tapaan söimme jouluaattona ensin jouluaterian ja vasta sen jälkeen meidän oli lupa avata lahjat. Äidille oli myös tärkeää, että jokainen paitsi sai myös antoi lahjoja”, Frank Vaccaro muistaa.

Lahjapaperit Anja talletti visusti seuraavaan jouluun; sotavuosien lapsuudenkokemukset olivat opettaneet siihen, että mitään käyttökelpoista ei heitetty pois.

Yltäkylläinen elämä koki kolauksen – Leimuava rakkaus vaihtui tulisiin riitoihin

Perheen yltäkylläinen elämä koki kolauksen 1970-luvun alussa, kun Tonyn tärkeimmät työnantajat Look– ja Life-lehdet lakkautettiin. Tiukka rahatilanne loi paineita suhteelle, joka oli alkanut rakoilla.

”Tony otti vastaan tarjolla olevia satunnaisia työkeikkoja, mikä merkitsi sitä, että hän vietti yhä pidempiä aikoja poissa kotoa. Tätä ajanjaksoa kesti useita vuosia. Lopulta äitini koki olonsa hylätyksi ja laiminlyödyksi”, Frank Vaccaro muistelee.

Pariskunnan leimuava rakkaus vaihtui tulisiin riitoihin. Perhe-elämä vaihtui asumuseroon 1970-luvun puolivälissä, mutta Tony ja Anja eivät koskaan päästäneet toisistaan lopullisesti irti – heitä yhdisti myös kaksi yhteistä poikaa. Frank Vaccaro näkee vanhempiensa tarinan ainutlaatuisena.

”Ensimmäisen seitsemän vuoden ajan rakkaus roihusi tulisena liekkinä. Sen jälkeen alkoivat riidat, joiden päätteeksi Tony ja Anja solmivat aselevon. Kului jälleen joitakin vuosia, ja suhde muuttui kumppanuudeksi. Lopulta se syveni ystävyydeksi, jota kesti kaksi vuosikymmentä aina äitini kuolemaan saakka.”

Kun Anja menehtyi keuhkosyöpään vuonna 2013, Tony valvoi viimeisinä hetkinä Anjan vuoteen vierellä. Frank Vaccaron mukaan hänen äitinsä poismeno oli isälle musertava kokemus: elämän suurin rakkaus ja paras ystävä oli poissa.

Tonyn muistoissa ja valokuvissa Anja elää edelleen vahvana; kauniina, lapsenomaisena ja elinvoimaisena. Frank Vaccaro ajattelee, että Anjassa kiteytyi Tonyn elämäntyö.

”Isäni joutui kokemaan toisen maailmansodan kauheudet. Sen vuoksi hänen intohimonsa valokuvaajana oli omistaa koko loppuelämä kauneuden ja ilon etsimiseen. Anjassa Tony löysi etsimänsä.”

Anja ja Tony säilyivät läheisinä Anjan kuolemaan saakka. Kuvassa pariskunta helmikuussa 2013, vain muutama kuukausi ennen Anjan menehtymistä keuhkosyöpään. © Tony Vaccaro

Artikkeli on ilmestynyt ensi kerran Viva-lehden numerossa 6/21.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti