Anna-lehti: Psykoterapeutti Maaret Kallio kannustaa rohkeuteen ja läsnäoloon: ”Me suomalaiset kunnioitamme liikaa toistemme yksityisyyttä silloin, kun näemme, että jotain on pielessä”
Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallion ihannemaailmassa avun tarjoaminen toisille ihmisille olisi helppoa ja luontevaa.
”Toivoisin, että auttaminen ei olisi niin suurta, vaan arkisempaa toisiamme varten olemista ja tekemistä”, Maaret Kallio sanoo Anna-lehden haastattelussa.
Pienet teot, kuten oven auki pitäminen kauppakasseja kantavalle, kollegan kannustaminen ja ystävän kuulumisia kysyminen, ovat tekoja, joita Maaret Kallio kannustaa meitä kaikkia tekemään toisillemme.
”Kun ihminen riittävästi putoaa, hän ei välttämättä kehtaa tai pysty pyytämään apua”
Omin voimin selviämisellä on Maaret Kallion mukaan Suomessa pitkät perinteet, ja aina ei muisteta, että elämän ei tarvitse olla pelkkää yksin pärjäämistä. Avun pyytäminen helpottaa omaa ja läheisten elämää.
”Jos elämä on pelkkää pärjäämistä, onhan se aika kolkkoa ja kovaa. On normaalia, ettei ihminen pärjää yksin – ei kukaan meistä pärjää, eikä kenenkään tulekaan pärjätä”, Maaret Kallio muistuttaa.
”Me suomalaiset kunnioitamme liikaa toistemme yksityisyyttä silloin, kun näemme, että jotain on pielessä. Meidän pitäisi puuttua toistemme elämään nykyistä rohkeammin – ei pakottaen vaan sinnikkäästi apua tarjoten”, hän lisää.
Hän kertoo, että hänen ystävällään oli menossa hanakala elämäntilanne, ja kysyessään, miten hän voisi auttaa, ystävä ei osannut kertoa. Mutta totesi kuitenkin, että kysy uudestaan. Hän kertoo, kun tietää.
Usein Maaret Kallion mielestä toimimme juuri päinvastaisesti: annamme toisen olla rauhassa ja tarjoamme kerran apuamme ja ehkä sanomme, että ”voit soittaa koska tahansa.” Haluamme antaa tilaa vaikeuksissa painiskelevalle, mutta usein toisen läsnäolo on parempi keino auttaa.
”Kun ihminen riittävästi putoaa, hän ei välttämättä kehtaa tai pysty pyytämään apua. Pelkkä selviäminen voi viedä voimat. Silloin avun pyytämistä ei kannata jättää toisen vastuulle vaan tarjota apua aktiivisesti ja riittävän pitkään”, Maaret Kallio neuvoo.
Suomalaiset kestävät ystävyyssuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen
Maaret Kallio muistuttaa, että tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tasa-arvo toteutuisi koko ajan.
”Auttaminen vahvistaa ystävyyssuhteita. Jos ystävä on vakavassa kriisissä, häntä kuuluu auttaa. Kun itse tarvitsen apua, minusta otetaan kiinni. Toinen ei voi kuitenkaan olla vapaamatkustaja koko aikaa – sellaiset ystävyyssuhteet kariutuvat”, Maaret Kallio kertoo.
Itse hän kertoo olevansa tarkka siitä, että yksityiselämän lähimmät ihmissuhteet ovat aidosti tasa-arvoisia.
”Läheisiä ystäviä minulla on vain kourallinen, ei mitään ääretöntä määrää. Moni heistä on samalla alalla, ja sen ansiosta voin jakaa helpommin sitä, mitä näen ja koen ja huomaan.”