Anna-lehti: Naisnäyttelijät joutuvat taistelemaan saadakseen saman palkan kuin mieskollegat: ”Sukupuoli ei voi olla henkilökohtaisen lisän peruste”
Naiset ja miehet eivät ole tasa-arvoisia kulttuurialalla. Ria Kataja, Elina Knihtilä ja Oona Airola haluavat keskustella epäkohdista, jotta niitä voidaan myös muuttaa.
Ria Kataja ei suostu tekemään töitä mieskollegaa huonommalla palkalla.
Ria Kataja, Elina Knihtilä ja Oona Airola vaativat muutosta alansa epäoikeudenmukaiseen palkkaukseen, näyttelijät kertovat Anna-lehden haastattelussa.
Taistelu on monelle vaikeaa, sillä esimerkiksi elokuva- ja tv-työssä työehtosopimusta ei ole.
Valtaosa näyttelijöistä toimii freelancereina, joten palkka pitää neuvotella jokaiseen rooliin erikseen. Oman arvon määrittäminen voi varsinkin kokemattomalle näyttelijälle olla vaikeaa, eikä palkkaeroista muihin tuotannon näyttelijöihin välttämättä tiedetä, tai sen oletetaan liittyvän kokemukseen.
Vanhat valtarakenteet suosivat miehiä
Freelance-näyttelijä ja -ohjaaja Ria Kataja, 46, on kääntänyt selkänsä isolle roolille kolme kertaa, koska hänelle ei ole haluttu maksaa samaa palkkaa kuin hänen kanssaan näyttelevälle miehelle.
Huonommin palkatusta työstä kieltäytyminen on Katajalle periaatteen kysymys, ja hän haluaa puhua kokemuksistaan, sillä hän uskoo keskustelun voimaan.
Monessa tuotannossa miesnäyttelijät valitaan ensin, heidän palkkionsa lyödään lukkoon ja sen jälkeen heidän rinnalleen ruvetaan etsimään naisnäyttelijöitä.
”Kun nainen siinä tilanteessa haluaa saman palkan kuin mies, tuottajataho etsii tilalle toisen naisen, kunnes joku tekee roolin tarjotulla summalla.”
Muutaman kerran Kataja on myös onnistunut palkkaneuvottelussa.
”Pitkän keskustelun jälkeen tuottajataho on myöntänyt, että olen oikeassa, eikä heillä ole perusteita maksaa minulle vähemmän kuin miesnäyttelijälle. Usein on kuitenkin käynyt niin, etten ole saanut kunnollista vastausta siihen, miksi miehelle halutaan maksaa enemmän kuin minulle.”
Ria Kataja uskoo, että taustalla ovat vanhat valtarakenteet, jotka kaikilla elämän alueilla ovat suosineet miehiä ja kaventaneet naisten mahdollisuuksia. Teatterissa miesten tarinat on koettu naisten tarinoita tärkeämmiksi.
© Tommi Tuomi/Otavamedia
Sukupuoli vaikuttaa laittomasti suoraan palkkaan
Professori, näyttelijä Elina Knihtilä, 50, on myös törmännyt alan epätasa-arvoisuuteen.
”Olin mukana tuotannossa, jossa minulle tarjottiin sata euroa huonompaa päiväpalkkaa kuin miehelle, jolla oli sama kokemus kuin minulla ja jonka rooli vaati yhtä paljon työtä kuin minun.”
Elina Knihtilä oli valmis tekemään roolin tarjotulla palkalla, mutta hän vaati perustelut, miksi miehelle maksettiin enemmän kuin hänelle.
”En saanut koskaan vastausta. Sain vain viestin, että palkkaani korotetaan sadalla eurolla. Minkäänlaista anteeksipyyntöä ei myöskään ikinä tullut.”
Elina Knihtilä muistuttaa, että Suomessa on voimassa tasa-arvolaki. Työpaikoilla se merkitsee esimerkiksi sitä, että työehtosopimusten mukaisten minimipalkkojen päälle maksettavien henkilökohtaisten lisien on liityttävä täsmällisesti työhön.
”On ymmärrettävää, että näyttelijät voivat olla eri hintaisia, mutta perustelujen on oltava näkyviä ja sanoitettavissa. Tasa-arvolain mukaan sukupuoli ei voi olla henkilökohtaisen lisän peruste.”
Elina Knihtilä on kohdannut teatteri- ja elokuva-aloilla myös paljon hyvää, avointa palkkapolitiikkaa. Tasa-arvon toteutumista pitää silti valvoa. © Jouni Harala / OM-Arkisto
Miehen sana painaa
Freelance-näyttelijä Oona Airola, 33, on huomannut, että palkat ovat alalla yhä jonkinlainen tabu.
Moni, kuten Airola, käyttää alalla agenttia, sillä oman hinnan määrittely on vaikeaa.
Palkkaneuvotteluissa Airola on joutunut usein vääntämään sopimustaan omasta mielestään kohtuuttoman pitkään.
”On ollut iso työvoitto, kun olen saanut palkkion, jonka halusin ja tunnen ansaitsevani. Myöhemmin on sitten käynyt ilmi, että mieskollegalle sama palkka on tarjottu jo kättelyssä.”
Erään kerran Airola sai apua mieskollegaltaan, joka uhkasi lähteä tuotannosta, ellei
heille maksettaisi samaa palkkaa. Kollegan tuki oli tietysti ihanaa, mutta samalla oli väsyttävää ymmärtää, että vasta miehen uhkaus painoi.
”Olipa kyse palkkaneuvotteluista tai sisällöistä, kaikki kytkeytyy siihen, että naisten määrittelemiä rajoja ei hahmoteta eikä kunnioiteta, kuten miesten”, Airola sanoo.
Näyttelijä, laulaja-lauluntekijä Oona Airola © Tommi Tuomi / Otavamedia