Anna-lehti: Rosa Meriläisen lapsi Frans on aina vapaasti ilmaissut itseään – ”Porukka piiritti hänet tivaten, miksi pojalla on päällään sukkahousut”
Rosa Meriläisestä oli ymmärrettävää, kun Frans Frangén pyysi yläasteiässä, ettei häntä sukupuoliteta.
Entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen ei halunnut esitellä lapselleen Frans Frangénille maailmaa, joka jakautuu naisten ja miesten todellisuuksiin.
Rosa kertoo Anna-lehden haastattelussa, kuinka hänen nuoruudessaan1970-luvulla lapset puettiin unisex-tyyliin ruskeisiin potkupukuihin. Fransin ollessa pieni lastenvaatteet olivat joko sinisiä tai punaisia.
”Kun ostin kauluria, myyjä kysyi, tuleeko se tytölle vai pojalle.”
Rosa on antoi Fransin leikitellä ulkonäöllään ja pukeutua haluamallaan tavalla. Frans rakasti vaaleanpunaista ja Hello Kitty -sukkahousuja, mikä johti sanomiseen muiden lasten osalta.
”Kerran teatterissa 4–5-vuotiaiden tyttöoletettujen porukka piiritti hänet ja tivasi, miksi pojalla on päällään sukkahousut. Häkeltymättä Frans nosti esiin kätensä ja totesi: ’On mulla kynsilakkaakin’”, Rosa sanoo.
Fransin värjätyt pitkät värjätyt hiukset herättivät aikoinaan paheksuntaa kemikaalien takia. Rosasta oli vain kätevää, että hän erotti oman jälkikasvunsa muista lapsista neonväristen hiusten takia.
Mekko vanhojentansseissa herätti kohun
Frans Frangén päätyi alkuvuodesta otsikoihin, kun hän osallistui vanhojentansseihinsa mekkoon pukeutuneena.
”Kuvittelin median kiinnostuneen asiasta siksi, että mekko oli sama, joka äidillä oli joskus ollut Linnan juhlissa. Mutta ei, uutinen oli se, että pojalla on leninki. Sitten kävi ilmi, että poika ei oikeastaan olekaan poika.”
Mekkokohu ei haitannut Fransia. Hän naureskeli kavereidensa kanssa nettikommenteille, joissa häntä pidettiin varoittavana esimerkkinä vapaasta kasvatuksesta.
”Ymmärrän heitä: kaikki uusi ja outo vaikuttaa monista aluksi pelottavalta”, Frans sanoo Annalle.
”On tärkeää tulla nähdyksi omanlaisenaan”
Frans Frangén pyysi yläasteikäisenä äidiltään Rosa Meriläiseltä, ettei tämä puhuisi hänestä poikanaan vaan lapsenaan.
”Pyyntö oli mielestäni ymmärrettävä. Miksi lapsille pitäisi puhua sedistä ja tädeistä, kun on olemassa hyvin käyttökelpoinen sana ’ihminen’.”
Fransin mukaan hänestä oli jo hyvin nuorena vaikeaa ymmärtää, miksi ihmiset jaetaan kahteen ryhmään sukupuolen mukaan.
”Sukupuoli on pään sisäinen asia, ja käsitys omasta identiteetistä voi vaihdella vaikka päivittäin. Itse en edelleenkään osaa varmasti sanoa, mikä olen, ja käytän termiä muunsukupuolinen”, hän kertoo.
Rosa on tuonut Suomeen keskustelua sukupuolten moninaisuudesta. Hänellä on kuitenkin omien sanojensa mukaan vielä opeteltavaa.
”Uudella sukupolvella on uudet käsitteet sukupuolen konseptista. On tärkeätä tulla kuulluksi, nähdyksi ja tunnustetuksi omanlaisenaan. Mutta on myös vapauttavaa, kun sukupuolta ei tarvitse koko ajan sanoittaa”, Rosa pohtii Anna-lehden haastattelussa.
Kirjailija ja poliitikko Rosa Meriläinen. © PEKKA HOLMSTRÖM/KUVARYHMÄ SKOY