Anna-lehti: Anna Perho uskoo hyvien esikuvien voimaan: ”Olen oppinut kaiken matkimalla itseäni parempia”
Anna Perho vaikuttui nelisen vuotta sitten jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosen puheesta niin, että ryhtyi lopulta kokopäiväiseksi muutosvalmentajaksi – ”Koskaan ei tiedä, mistä innostus ja oma polku löytyvät.”
Anna Perho juonsi viimeisen Radio Aallon Dynastia -aamuohjelmansa huhtikuussa 2017. "Pohdin lähtemistä vuoden päivät, kunnes tiesin, että nyt pitää vain uskaltaa."
Muutosvalmentaja Anna Perho, 49, ajattelee, että on tärkeää uskaltaa tehdä asioita peloista huolimatta.
Anna Perho muistelee Anna-lehden haastattelussa toimittajan uransa alkua, jolloin hän tuli nuorena maatilan tyttönä Ypäjältä Helsinkiin – tuolloin hän ei tuntenut piireistä ketään ja koko verkosto piti luoda tyhjästä.
”Kun nyt katselen sitä nuorta olentoa, joka matkusti jalat täristen bussilla City-lehden toimitukseen, haluaisin sanoa, että hyvin sinulle vielä käy, muista hengittää.”
Anna sai tehdä ja kokeilla ihmisten kanssa, jotka uskoivat häneen.
”Olen oppinut asiat tekemällä ja niiden ihmisten ansiosta, jotka ovat luottaneet siihen, että selviän, vaikka en ihan vielä edes osaa.”
Esikuvista mallia
Hyvät esikuvat, joista ottaa mallia, ovat Annalle tärkeitä. Yhdeksi tärkeimmistä esikuvista Anna mainitsee jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosen.
Vuonna 2016 Anna kuuli Jalosen pitämän inspiraatiopuheen eräässä urheiluseuran seminaarissa Turussa, johon oli itse lähtenyt keikalle hiukan vastentahtoisesti suorittamaan ystävänpalvelusta.
Jalosen puhe oli Annalle käänteentekevä – tuossa hetkessä Anna ymmärsi haluavansa tehdä samaa; innostaa ja sparrata ihmisiä pääsemään omiin tavoitteisiinsa.
Myöhemmin Anna kiittelee, että lähti Turun-matkalle, joka sysäsi hänet tekemään päätöksen ryhtyä kokopäivätoimiseksi muutosvalmentajaksi.
”On tosi tärkeää pitää mielensä avoinna. Koskaan ei tiedä, mistä innostus ja oma polku löytyvät”, Anna Perho sanoo. © Jouni Harala
”Olen oppinut kaiken matkimalla itseäni parempia”
Anna Perho uskoo, että hyvät esikuvat ovat tärkeitä oman kehittymisen kannalta. Jalosen ohella Anna mainitsee esikuvikseen yritysvalmentaja Jari Sarasvuon ja viestintäkonsultti Marjaana Toimisen.
”Jos olen huomannut jonkun kiinnostavan tyypin, olen ottanut hänestä määrätietoisesti selvää. Mitä hän on opiskellut, mitä lukenut, keitä tuntenut, mitä tehnyt päästäkseen sinne, missä hän on nyt.”
Onpa Anna ottanut joihinkin ihmisiin rohkeasti yhteyttäkin ja pyytänyt tapaamista.
”Se on aluksi vähän noloa, mutta lopulta todella antoisaa. Voin sanoa, että olen oppinut kaiken matkimalla itseäni parempia, ja siitä on sitten muokkautunut jotain omaa.”
”Autan ihmisiä oivaltamaan sen, mitä he haluavat ja miten he voisivat saada haluamansa”
Anna Perho kertoo Anna-lehdessä, kuinka Jukka Jalonen on esimerkki auktoriteetista, jota pystyy sekä kunnioittamaan että uskaltaa lähestyä – Anna on aikanaan kohdannut myös toisenlaisia valmentajia, joista ehdottomasti ei halua ottaa esimerkkiä.
Esimerkiksi Anna nostaa 1980-luvun ratsastusmaailman, jossa valmennuskulttuuri oli kovaa.
”Usein kunkin suoritukset lytättiin kaikkien kuullen. Monesti toivoin, että tulisin kipeäksi, ettei tarvitsisi mennä tiettyjen valmentajien treeneihin”, Anna muistelee.
Jalosen esimerkistä Anna on ammentanut aineksia omaan muutosvalmentajan työhönsä – hän haluaa keskittyä mieluummin ihmisten vahvuuksiin kuin heikkouksiin.
”Autan ihmisiä oivaltamaan sen, mitä he haluavat ja miten he voisivat saada haluamansa. He määrittelevät tavoitteensa, ja minä tarjoan työkaluja, joiden avulla tavoitteeseen voi päästä”, Anna sanoo.