Annika Saarikko on etuoikeutettu 2020-luvun naisena – Naistenoikeuksien puolesta taistelleet edeltävät sukupolvet eivät unohdu

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Ministeri Annika Saarikko muistuttaa, että maailman kriisessäkin suurimmat kärsijät ovat heikoimmassa asemassa olevat eli usein naiset ja lapset. © Tommi Tuomi
Valtiovarainministeri Annika Saarikolle tyttöjen ja naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia, joiden eteen aikaisemmat sukupolvet ovat joutuneet taistelemaan vimmatusti.

Millaisia mahdollisuuksia minulla on elämässä? Miten tilanteeni eroaa äitini, entä isoäitini, entä muiden edeltäneiden naispolvien olosuhteista, joiden sanelemina he tekivät omat valintansa?

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo oman tasa-arvoajattelunsa lähtevän ylläolevan kaltaisista pohdinnoista. Aihe on tärkeä ja siksi ministeri osallistuu myös Planin #GirlsTakeover-tempaukseen, jossa tytöt ja nuoret naiset ympäri maailmaa valtaavat päiväksi eri alojen johtajien paikkoja. Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11. lokakuuta.

Tyttöjen ja naisten potentiaali esiin

Annika Saarikko sai aikataulusyistä itselleen sijaisen jo vähän aikaisemmin, syyskuun lopussa. Hän oli 15-vuotias lappeenrantalainen Idun Söderlund. Tyttöjen päivän vietolla halutaan nostaa esiin tyttöjen ja naisten valtava potentiaali, joka surullisen usein jää syystä tai toisesta käyttämättä, mikä on haitaksi kaikille.

Saarikolle tyttöjen ja naisten oikeudet tarkoittavat ensisijaisesti mahdollisuuksien tasa-arvoa: sitä, että sukupuolilla on samat mahdollisuudet toimia, tehdä valintoja ja edetä elämässä omaan suuntaansa. Hän muistuttaa, että asiantila ei ole syntynyt itsestään, vaan aiempien sukupolvien työllä ja kovienkin kokemusten kautta.

”Peilaan omia mahdollisuuksiani ja etuoikeuksiani 2020-luvun naisena ja äitinä työelämässä sitä vasten, millaista isoäitini elämä oli ja mitä edeltävät poliitikkosukupolvet ovat tehneet. Edistystä on tapahtunut ja asiat ovat muuttuneet paremmiksi – mutta sen ja oikeuksien puolesta on pitänyt taistella vimmatusti.”

Annika Saarikko korostaa, että hänelle naisten oikeuksien ajamisessa kyse ei ole naisten ”suosimisesta”, vaan siitä, että molemmat sukupuolet lähtevät samalta viivalta.

Globaalilla tasolla tyttöjen ja naisten oikeudet ovat monissa maissa edelleen heikolla tolalla. Lähes poikkeuksetta ne yhteiskunnat, jotka polkevat tyttöjen ja naisten oikeutta koulutukseen, työntekoon, seksuaaliterveyteen ja päätösvaltaan omasta kehostaan, ovat myös köyhiä, epävakaita, ei-demokraattisia ja alttiita korruptiolle sekä väkivaltaiselle liikehdinnälle.

”Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja ne ovat myös olleet pitkän aikaa Suomen kehityspolitiikan johtotähti”, Saarikko sanoo.

Nyt katseet tosin tahtovat kääntyä sisään päin, koska eletään vaikeita ja epävarmoja aikoja. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa välillisesti kaikkien toimeentuloon ja elämään.

”Kuitenkin jokainen kriisi vaikuttaa pahiten siellä, missä lähtökohdat ovat jo valmiiksi heikot, ja eniten kärsivät naiset ja lapset”, Saarikko huomauttaa.

Lue myös: Iranissa marssii uusi sukupolvi – Moraalipoliisi mursi jalan suomalaisiranilaiselta Azzar Sarikhanilta: ”Pelottavat kohtaamiset ovat arkipäivää”

Naisille yhä eri odotukset

Politiikassa naisiin ja miehiin kohdistuu edelleen erilaisia odotuksia, ääneen lausuttuja ja kirjoittamattomia sääntöjä.

Annika Saarikon mukaan politiikassa tasa-arvo on pidemmällä kuin vaikkapa talouselämässä tai kirkon piirissä, mutta sukupuoli vaikuttaa yhä jossain asioissa siihen, miten päättäjiä arvioidaan.

”Suomen naisten johtama nykyhallitus on maailmalla hämmästelyn aihe. Perhevapaat ja päivähoitojärjestelmä ovat isoja tasa-arvotekijöitä. Tehtävää riittää silti, ja esimerkiksi ulkonäköpaineet ja ulkoiseen olemukseen keskittyminen ovat asioita, jotka koskevat naisia eri tavoin kuin miehiä.”

Saarikon puolue keskusta on monessa mielessä perinteinen, mutta valtiovarainministeri muistuttaa, että se nosti ensimmäisenä niin sanotuista suurista puolueista johtoonsa naisen.

”Olen järjestyksessä neljäs nainen keskustan puheenjohtajana; joillain puolueilla ei ole ollut vielä yhtäkään. Mielikuva konservatiivisuudesta tulee ehkä paikallistasosta, jonka toiminta on ollut ja on jossain yhä miesvaltaista.”

Saarikko luettelee vahvoja naisvaikuttajia puolueensa lähihistoriasta: Eeva Kuuskoski, Sirkka-Liisa Anttila, Liisa Hyssälä, Paula Lehtomäki, Anu VehviläinenAnneli Jäätteenmäen ja Mari Kiviniemen kaudet olivat lyhyitä, mutta he olivat silti uranuurtajia naispuolisina pääministereinä.

”Haluan nostaa näitä nimiä esiin, koska he olivat esikuviani ja antoivat mallia siinä, mikä on mahdollista. Käytännön oppia politiikan teosta olen saanut ehkä eniten Vehviläisen Anulta, mutta matkan varrelle mahtuu valtava joukko naisia, jotka ovat tukeneet minua.”

Lue myös: Annika Saarikko elää kovien paineiden alla: ”Olen kasvanut ajatukseen, että pystyvä nainen tekee paljon itse”

Raha ohjaa tasa-arvoa

Kotimaassa valtiovarainministerin työnkuvaan kuuluu vahtia menokehyksiä, varoitella velasta ja muistuttaa, mihin kaikkeen maalla on ja varsinkin ei ole varaa.

Kyse ei kuitenkin ole vain talousasioista, sillä tasa-arvoiset mahdollisuudet edetä urallaan ja yhdistää halutessaan työ ja perhe ovat vahvasti sidoksissa hyvinvointivaltion tuki- ja turvaverkkoihin. Monet niin julkisen kuin yksityisen hoiva-, opetus- ja palvelualoista ovat myös naisvaltaisia, ja enemmän tai vähemmän palkkakuopassa.

Miten valtiovarainministeri Annika Saarikko näkee roolinsa, toimintansa ja arvonsa tässä suhteessa?

”Käytän mieluiten termiä pohjoismainen hyvinvointimalli, koska se katsoo sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Se on vaalimisen arvoinen, mutta sitä pitää myös uudistaa. Hyvinvointia ei ole naisille, miehille eikä kellekään, ellei ole rahaa.”

Annika Saarikko haluaa muistuttaa tässä yhteydessä myös näkymättömän työn arvosta.

”Lasten, iäkkäiden vanhempien tai puolison hoitaminen ei näy bruttokansantuotteessa, mutta sen arvostaminen ja nostaminen esiin on mielestäni yhtä tärkeää kuin naisten palkkatyön, yrittäjyyden ja päättäjäroolien.”

Monet sukupuolten tasa-arvoon liittyvät ongelmat ovat yhteisiä ja universaaleja, mutta könttää nimeltä naiset ei ole olemassa – ei edes Suomessa, saati globaalisti. Mahdollisuuksiin ja esteisiin vaikuttaa moni muukin asia: ikä, etnisyys, uskonto, sosioekonominen tausta, koulutus ja niin edelleen.

”Tähän liittyy hyvinvointiyhteiskunnan vaalimisen tarve. Peruskoulu on esimerkki suomalaisesta tekijästä, joka on ollut iso tasa-arvon edistäjä, mutta nyt joudutaan kysymään, toimiiko se enää ihanteensa ja tavoitteiden mukaisesti. Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat joka tasolla.”

Annika Saarikko

© Tommi Tuomi

Silpomiselle loppu

Annika Saarikko nostaa esimerkin maailman muuttumisesta peruspalveluministerin ajoiltaan, jolloin Suomessa alkoi keskustelu tyttöjen sukuelinten silpomisen rangaistavuuden selkeyttämisestä rikoslaissa. Hänen mukaansa silloin “maailma tuli todella liki”.

”Eri uskontojen ja kulttuurien varjolla noudatetut puistattavat traditiot olivatkin täällä, osa suomalaisten tyttöjen ja naisten todellisuutta – heidän taustansa vuoksi. Tällaiset asiat eivät ole helppoja, mutta kriminalisointi on asia, josta olen ylpeä.”

Tyttöjen ja naisten epätasa-arvosta puhuminen nostaa Suomessa herkästi tiettyjen piirien vastareaktioita: myös pojilla ja miehillä on ongelmia, miksei niistä välitetä?

”Ei ongelmia kukaan kiistä, ja miessukupuolen sisällä ääripäät korostuvat: on enemmän sekä huippumenestyjiä että niitä, joilla menee monessa mielessä todella huonosti. Mutta se ei vähennä maailman tyttöjen ja naisten kurjuutta, eikä edes Suomessa vallitsevaa epätasa-arvoa”, Saarikko huomauttaa.

”Mikään ei muutu, jos samassa lauseessa pitää aina keskittyä etsimään syitä, miksei juuri näille asioille pitäisi tehdä mitään.”

Lue myös: Miksi isyys ei innosta? Tahaton lapsettomuus ja syrjäytyminen huolettaa – Varman Risto Murto: ”Yhteiskuntana meillä ei ole varaa menettää poikia”

”Oma lapsuuteni ja kasvuikäni oli turvallinen”

Annika Saarikolla ja hänen miehellään on 8- ja 3-vuotiaat pojat. Äitinä hän sanoo pohtivansa jatkuvasti, millaisessa maailmassa lapset kasvavat.

”Etenkin vanhempi lapsi kyselee paljon Ukrainan sodasta, ja miksi Putin toimii kuten toimii. Oma lapsuuteni ja kasvuikäni oli turvallinen: saatettiin uskoa kehitykseen, rauhan säilymiseen, parempaan maailmaan. Sota, ilmastonmuutos, pandemia ja muut isot uhat ovat asioita, joilta haluaa lasta varjella, mutta ei niitä pimittääkään voi.”

Saarikko muistuttaa, että korona-aika rajoituksineen vaikutti tuhoisasti etenkin nuorten mielenterveyteen. Myös ilmastonmuutos ja sota ahdistavat monia.

”Nämä ovat asioita, joihin on pakko kiinnittää huomiota. Etenkin tyttöjen ahdistuneisuus, riittämättömyyden tunteet ja masennus ovat lisääntyneet hälyttävästi.”

Saarikon mukaan perheessä lapset jo tunnistavat, että siihen kuuluu kolme miestä ja yksi nainen.

“Meidän pojat haluavat leikkiä junilla ja traktoreilla ja ovat kiinnostuneita tekniikasta, mutta ei niitä roolimalleja ole mitenkään tuputettu. Toivon, että tapani suhtautua toisiin ihmisiin ja työhön antaa pojille mallia siitä, miten naisiin suhtaudutaan.”

Tunnetasolla hänestä on tärkeää, että kaikesta voi ja saa puhua sekä osoittaa rakkautta avoimesti.

Saarikko muistuttaa, että nuoremman sukupolvet ovat jo valmiiksi erilaisia ja ottavat tasa-arvon itsestäänselvyytenä.

”Esikoinen pitäisi minua varmaan ihan hölmönä, jos alkaisin selittää, että kyllä naisetkin voivat ajaa traktoria tai toimia ministereinä: no totta kai voivat”, hän naurahtaa.

Lue myös: Annika Saarikko kertoo avioerolapsuudestaan maatilalla, joka on nyt hänen toinen kotinsa

X