Apulaispormestari Nasima Razmyar Anna-lehdessä: ”En näe itsessäni marttyyripuolta – Jos koen vääryyttä, yritän etsiä tavan vaikuttaa”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Nasima Razmyar kasvoi kahden työttömän vanhemman lapsena.
"Haluan uskoa, että korona-aika lisää entisestään ihmisten aitoa sosiaalisuutta ja yhdessä tekemisen halua", Nasima Razmyar sanoo. © Sampo Korhonen / Otavamedia
Kesäkuussa mediassa kohistiin Helsingin kaupungin pormestarien viilenneistä väleistä. Nasima Razmyar uskoo, että erimielisyydet työyhteisöissä on mahdollista ratkaista vastapuolta kunnioittaen.

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnasta vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar, 35, kertoo Anna-lehden haastattelussa uskovansa hyvän käytöksen voimaan.

”Ystävällisyys on minulle sisäänrakennettua. Tykkään ihmisistä, ja mielestäni kaikkia tulee kohdella hyvin. Minulle on oltu ystävällisiä, ja haluan itse huomioida muut. Saan siitä hyvän mielen, myös itselleni”, Razmyar kertoo.

Omassa työssään esimiehenä Razmyar katsoo ympäristön antaman palautteen olevan tärkeää.

”Ikäväkin palaute pitää ottaa vastaan, ja täytyy rehellisesti miettiä, miltä oma käytös näyttää muiden silmissä. Itse on joskus sokea omille toimilleen. Kun jotain on mennyt rikki, se täytyy korjata.”

Ei nöyryytykselle

Nasima Razmyar ei usko julkiseen nöyryytykseen perustuvaan johtamiskulttuuriin – kaiken tulee perustua ystävällisyyteen, luottamukseen ja avoimuuteen.

”Olen yrittänyt kehittää itseäni siinä, että uskaltaisin puuttua asioihin ajoissa. Jos itseä tai muita kohdellaan väärin, pitää sanoa, että ei käy, näin ei sovi tehdä”, Razmyar kertoo Annassa.

Kun Razmyar aiemmassa työssään auttoi väkivaltaa kokeneita naisia, hän neuvoi olemaan ohittamatta huonoa kohtelua – kukkakimppu ei riitä korvaukseksi nyrkiniskusta.

Uhriutujaksi Razmyar ei tunnustaudu.

”En näe itsessäni lainkaan marttyyripuolta. Jos koen vääryyttä, yritän etsiä tavan vaikuttaa.”

Nasima Razmyar on Helsingin kaupungin apulaispormestari.

”Kokemus on ehdottomasti arvokkaampaa kuin nuoruus. iloitsen jokaisesta vuodesta, sillä opin koko ajan uusia asioita”, Nasima Razmyar sanoo. © Sampo Korhonen / Otavamedia

”Riittävän hyvä on kyllin hyvä”

Politiikassa Razmyar tunnustautuu maailmanparantajaksi ja idealistiksi – nuoreen Nasimaan äiti Teresa teki aikoinaan suuren vaikutuksen .

”Hän oli niin hyvä ihminen. Yritin tehdä hyviä tekoja, leikin kehitysvammaisten lasten kanssa koulun jälkeen ja avustin afgaaninaisia, jotka eivät osanneet hoitaa asioitaan suomeksi”, Razmyar kertoo.

Eniten Razmyar kertoo kuitenkin arvostavansa rehellisyyttä.

”Se on vaikea laji. Rehellisyyden teeskentely on helppoa, ja siksi aidosti rehellinen ihminen ansaitsee kaiken kunnioituksen.”

Kahden pienen pojan äitinä Razmyar on opetellut säästämään energiansa olennaiseen – siivoamisen ja synttärikakkujen leipomisen hän ulkoistaa hyvällä omallatunnolla.

”Työssäni olen uuttera ja kurinalainen, mutta olen tietoisesti opetellut irti itsekontrollista ja täydellisyyteen pyrkimisestä. Yritän luottaa siihen, että asiat hoituvat ja riittävän hyvä on kyllin hyvä.”

Lue koko juttu Annan numerosta 33/2020. Annassa kerrotaan myös, mitä Nasima Razmyar ajatteli töihinpaluusta pienen vauvan äitinä. 

Lue myös: Nasima Razmyar Kotiliedessä: ”En koe huonoa omaatuntoa siitä, että muut ihmiset hoitavat lastani”

X