Arja Koriseva: Minua luullaan edelleen tyhjännaurajaksi

Mitä ihmeellistä on siinä, että laulaja Arja Koriseva, 49, keksii viedä perheensä päiväksi kylpylään?

No se, että hän toteuttaa suunnitelmansa heti eikä ensi viikolla.

Arja on vaihtanut sitku-elämän nytku-toteutukseen. Hän ei siirrä ihania hetkiä läheisten kanssa, jos voi toteuttaa ne oikopäätä.

Tänä vuonna Arja lunastaa perheelleen monta kertaa antamansa lupauksen. Hän ei tee töitä juhannuksena, vaan Koriseva-Karmalat viettävät yöttömän yön juhlan yhdessä.

”Tänä vuonna teen monenlaisia mielenkiintoisia töitä, mutta myös ihania juttuja läheisteni kanssa.”

Uusia ulottuvuuksia Arja tavoittelee silti ammatillisestikin. Hän kisaa Suomen parhaan esiintyjän tittelistä kevään Tähdet, tähdet -artistitaistossa.

Monessa mukana ollut tähti on valmis heittäytymään.

”Minua kiehtoo se, että ohjelmassa minusta tehdään biisin näköinen eikä päinvastoin, kuten tähän asti. Tangokuningattaresta tulee muun muassa punkkari-Arja.”

Toisaalta ajatus kauhistuttaa.

”Klassista laulua opiskelleena olen tottunut käyttämään ääntäni mahdollisimman ehyesti. Punkissa on antauduttava hyvinkin alkukantaiseksi, suorastaan räkäiseksi äänen kanssa.”

Ohjelmaa varten Arjan raivasi kalenterinsa melkein tyhjäksi merkinnöistä.

”Onneksi mukaan mahtui kuitenkin Olavi Virran satavuotisjuhlakiertue.”

Tekemistä riittää silti, vaikka kisa päättyisi alkumetreillä.

Arja kirjoittaa syksyllä ilmestyvää kirjaa, jossa kertoo taipaleestaan artistina.

Se onkin ainutlaatuinen.

Nuori ennustaja

Toivakassa kauppiasperheeseen syntyneen Arjan musikaalisuus ja esiintymishalu tulivat esille jo varhain. Hän lauloi mielellään perhe- ja sukujuhlissa sekä myöhemmin koulun tilaisuuksissa.

Heiskan pienen kyläkoulun toisella luokalla hän kirjoittikin aineessaan, että hänestä tulee laulaja, opettaja ja näyttelijä.

Mikä esiintymisessä viehätti?

”Olen aina nauttinut siitä, kun saan ihmiset hyvälle mielelle.”

13-vuotiaasta lähtien Arja kiersi tanssittamassa ihmisiä yhdessä Eija-siskon ja oman orkesterin kanssa.

Opiskelu oli kuitenkin itsestäänselvyys.

Lukion jälkeen Arja pääsi opiskelemaan Hämeenlinnan Opettajankoulutuslaitokseen, mistä valmistui vuonna 1989 liikuntaan ja suomen kieleen erikoistuneeksi kasvatustieteen maisteriksi.

Opiskeluvuosiensa aikana hän täytti kahdesti teatterikorkeakoulun hakupaperit.

”Viihteen tekeminen kiinnosti kovasti. Pohdin kuitenkin, uskallanko jäädä junasta kesken matkan ja jättää opettajaopinnot kesken. Tiesin, etten palaisi.”

Kummallakin kerralla paperit jäivät postittamatta.

Opettajaopintojen ohella Arja opiskeli laulua ja musiikin teoriaa Keski-Suomen konservatoriossa. Niin ikään hän keikkaili oman bändinsä kanssa.

”Halusin kokeilla, kuinka pitkälle siipeni kantavat.”

Rajojen rikkoja

Arja aikoi hakea opettajan sijaisuuksia valmistumisensa jälkeen, mutta ei ehtinyt.

Äiti ilmoitti hänet vuoden 1989 Tangomarkkinoille, missä hänet kruunattiin ylivoimaisena voittajana tangokuningattareksi.

Arjasta tuli välittömästi yleisön suursuosikki.

Hän muistuttaa, että menestyksen pohjana oli vuosien työ. Sen vuoksi jalat pysyivät napakasti maankamaralla.

”En ollut enää ihan kersa. Olin nähnyt yhdentoista vuoden ajan ruohonjuuritasolla sen, mihin minut tangokuningattarena valittiin. Voiton myötä lavat suurenivat ja yleisömäärät kasvoivat, mutta työ säilyi samana.”

Arja ei antanut kuningattaren roolin kahlita itseään.

”Päinvastoin. Se antoi alkujulkisuuden ja sen myötä runsaasti erilaisia töitä.”

Jo seuraavana vuonna, 1990, hän järjesti ensimmäisen ison konserttikiertueensa. Siihen aikaan ei kovin moni naisartisti esiintynyt konserttisaleissa.

”Olen ensimmäinen omalla riskillä Hartwall-areenalla konsertoinut suomalainen naisartisti.”

Arja pääsi hurmaamaan vieläkin monipäisempää yleisöä.

Pari päivää Tangomarkkinoiden jälkeen hänelle soitti Pertti ”Spede” Pasanen. Viihteen monitoimimies halusi Arjan ilon ja naurun lähettilääksi televisioon.

Naurava pää

Hersyvä nauru ja pillerihatut. Arja lumosi värikkäällä pukeutumisellaan ja kuplivalla persoonallisuudellaan televisiossa ensin kotivideokatkelmia esitelleen Tee se itse -ohjelman juontajana.

Hän uskalsi näyttää avoimesti itsessään asuvan ilon ja myönteisyyden.

”Spede kannusti minua olemaan oma itseni. En ole rakennettu myytti.”

Spede jopa liioitteli Arjan naurun määrää.

”Hän leikkasi nauhoitetut ohjelmat niin, että räkätin niissäkin kohdissa, joissa en ollut todellisuudessa nauranut. Se löi leiman television nauravana päänä.”

Aika ei ole himmentänyt mielikuvaa.

”Yleisin harhaluulo on edelleen, että olen tyhjännauraja. Ihmiset saattavat kadulla tunnistaessaan tökätä ja sanoa, että naura vähän.”

Moni onkin yllättynyt kuullessaan täysin toisenlaista Arjaa hänen kirkkokonserteissaan.

Arja juonsi myös Speden spelit -ohjelmaa. Sittemmin hänellä oli kaksi omaa televisioshowta, Näytönpaikka ja Suuri luokkakokous. Jos sais kerran -ohjelmassa hän viihdytti yhdessä Joel Hallikaisen kanssa.

Vuonna 1995 yksi hänen haaveensa toteutui, kun hän teki ensimmäisen musikaaliroolinsa Teatteri Eurooppa Neljän kanssa. Kaikkiaan Arja on tähän mennessä esiintynyt yhdeksässä musikaalissa.

Ammattitaitoinen yrittäjä

”Sauhua, likka, miten sauhuat, mutta verot maksat”, ohjeisti Spede suosion harjalla kiitävää Arjaa.

Se sopi. Arja harjoitti laulajan ammattia alusta alkaen yksityisyrittäjän otteella.

”Haluan pitää asiani järjestyksessä ja hallinnassa niin, ettei kukaan voi yhtäkkiä vetää mattoa altani.”

Arja sai viihteen konkarilta muitakin tärkeitä neuvoja.

”Spede opetti, että on nukuttava yö ennen kuin tekee tärkeitä päätöksiä tai allekirjoittaa sopimuksia. Sinä aikana ehtii kääntyä itseään tietävämmän ihmisen puoleen.”

Apua hän pyysi esimerkiksi itsensä hinnoitteluun, kun häntä pyydettiin mukaan mainoksiin.

Arja jakaa nykyään kokemuksiaan ja neuvojaan musiikki- ja teatterialan opiskelijoille pitämillään esiintymistaidon kursseilla Jyväskylän Kristillisellä Opistolla.

”Olen saanut olla näkijä, kokija ja tekijä niin monessa, että siitä riittää ammennettavaa.”

Äiti ja vaimo

Keväällä 2014 Arja piti tuoreen ylioppilaan, esikoispoikansa Patrikin, 19, äitinä juhlapuheen kaikkien vanhempien puolesta Jyväskylän lyseossa.

”Ovia pitää avata, olla rohkea, kurkistella eikä pelätä epäonnistumista”, hän evästi koulunsa päättäviä.

Nyt poika on armeijassa. Ensimmäisen lähtö pesästä saa Arjan haikeaksi, mutta myös onnelliseksi.

”On mahtavaa, että lapsi pystyy kulkemaan omilla siivillään. Kamalaa olisi, jos hän haluaisi jäädä peräkammarin pojaksi.”

Arja ja hänen aviomiehensä Pekka Karmala tutustuivat vuonna 1985, kun Arja aloitti opettajaopintonsa.

”Mieheni tutustui siviili-Arjaan. Tiedän ainakin, ettei hän rakastunut minuun tai ollut kanssani sen vuoksi, että olen julkisuuden henkilö.”

Naimisiin he menivät 1996.

Suhteensa alusta alkaen he halusivat suuren perheen. Toiveet toteutuivat, kun Patrik aikanaan sai kaksi sisarta, Karlan, 13, ja Vernan, 9.

”Saimme kolme lasta melkoisen pitkillä ikäeroilla, mikä tarkoittaa sitä, että perheessämme oli pitkään aina pieni lapsi.”

Perheen perustamisen jälkeen Arja on hiljentänyt työtahtiaan.

”Elin hullut vuodet sinkkuna. Oli ihan sama, missä heräsin. Se oli ehdottomasti itsekkäin aika elämässäni. Viiletin ympäri Suomea ja imin kaiken mahdollisen opin niin viihteen tekemisestä kuin tekijöistä ja yleisöstä. Se oli hieno matka, mutta enää en kaipaa sellaista sauhuamista.”

Hän haluaa olla paikalla perheensä tärkeinä hetkinä.

”Työssä tulee enää harvoin vastaan jotain uutta ja ihmeellistä. Sen sijaan perheen kautta elän koko ajan ihan uusia hetkiä, jotka eivät enää milloinkaan toistu samanlaisina.”

Intohimo elämään

Arja valittiin syksyllä Toivakan kirkkovaltuustoon. Häntä on pyydetty mukaan myös politiikkaan eikä hän kiellä mahdollisuuden houkuttelevan.

Toistaiseksi vaaka kallistuu kuitenkin musiikin puoleen.

”Minulla on kiinnostusta vaikuttaa asioihin. Työssäni olen oppinut paljon suomalaisista, miten he elävät ja kokevat asiat. Olen ollut uskottu monelle vieraalle. Jos musiikki ei olisi vienyt mukanaan, voisin olla urheilupsykologi.”

Nähtäväksi jää, onko hän ehdolla kansanedustajaksi joskus tulevaisuudessa.

Arja täyttää huhtikuussa 50 vuotta. Hän on tähänastiseen elämäänsä enemmän kuin tyytyväinen.

”Ei ole tarvinnut katsoa peruutuspeiliin ja ajatella, että jossain kohdassa olisi pitänyt tehdä toisin.”

Hän on onnellinen aloittaessaan uutta vuosikymmentä.

”Koen elämän intohimoa, paloa ja nälkää. Nautin elämästä suunnattomasti ja se on tärkeämpää kuin numerot.”

Hän haluaa pysyä henkisesti ja fyysisesti kunnossa lastenkin vuoksi.

”En voi päästää itseäni sammaloitumaan. En halua olla mikään mummeli kuopuksen rinnalla, vaan viriili ja elää täyttä häkää.”