Arja Koriseva tietää, ettei parisuhteessa mikään ole itsestään selvää: ”Ehkä suhde ei olisi kestänyt, jos olisimme olleet toisillemme helppoja ja läpinäkyviä”
30 vuotta huipulla ollut Arja Koriseva ei koskaan sano rakastavansa työtään. Rakkauden kohteet löytyvät jostain aivan muualta.
Arja Koriseva on suosituin tangokuninkaallinen.
Suunnitelma päivittyi sekunneissa. Kun Arja Korisevan päähän painettiin tangokuningattaren kruunu, hän päätti, ettei hakisi aikomaansa opettajan viransijaisuutta syksyllä.
”Hyppään tähän junaan ja katson, mitä se tuo tullessaan.”
Oli 8. heinäkuuta 1989. Aurinko paistoi.
Se ei ollut hyppy tuntemattomaan, sillä takana oli jo 11 vuotta keikkailua. Se oli kuitenkin alku taipaleelle, jolla Arja on oppinut paljon niin työstään kuin itsestään, miehistä, parisuhteesta, äitiydestä ja ylipäänsä elämästä.
Halailija
Ura alkoi jo 13-vuotiaana Peräkylän pojat -orkesterin solistina. Arja koki olevansa tasavertainen nelisen vuotta vanhempien nuorukaisten porukassa. Poikien kanssa hän oli aina pelannut jääkiekkoa, jalkapalloa ja pesäpalloakin, sillä pienessä kylässä ei ollut tyttöjä joukkueeksi asti.
Työ miesvaltaisella alalla on opettanut paljon. Kiitosta saa miehinen suoruus.
”Olen oppinut miehiltä sellaista reiluutta, että asioista puhutaan kasvotusten eikä kyräillä selän takana. Miehet käsittelevät asiat asioina ja hommat jatkuu, kun taas naisilla usein mukaan sekoittuvat ylimääräiset tunteet.”
Sukupuoleen perustuvaa häirintää hän ei ole kohdannut missään vaiheessa. Kun sitä vastustava Me too -kampanja alkoi, Arjan mieleen ei noussut ainuttakaan siihen viittaavaa tapahtumaa elämänsä varrelta.
Pilke silmäkulmassaan hän heittää:
”Sen sijaan joku voisi nostaa syytteen minua vastaan ja silloin olisin varmaan loppuelämäni kaltereiden takana. Kosketan usein toista osoittaakseni läsnäoloa ja sitä, että juttelen juuri hänelle. Halaan ja saatan istua syliin. En kuitenkaan todellakaan tarkoita näillä mitään seksuaalisuuteen viittaavaa.”
Arjan aseita ovat avoimuus ja rempseys.
”En ole herkkänahkainen, vaan pikemminkin ”hyvä jätkä” toisten joukossa. Olen oppinut ymmärtämään miesten kielenkäyttöä ja saatan sanoa takaisin. En suutu helposti ja monista tilanteista selviää huumorilla.”
Kärpäspaperi
Tangokuningattaren kruunun saatuaan Arja tarttui töihin kaksin käsin, tosissaan ja ammattimaisesti. Urheilullisen taustan ansiosta hänellä oli hyvä yleiskunto. Sitä tarvittiin, sillä työmäärä oli huimaava.
Tanssi- ja konserttilavojen lisäksi Arja haluttiin televisioon.
”Olin kuin kärpäspaperi, johon tartuttiin. Oli mahtavaa, että herätin mielenkiintoa.”
Hän oli erilainen kuin mihin oli totuttu. Pertti ”Spede” Pasasen hittiohjelmassa Tee se itse kuultiin hersyvä nauru ja nähtiin pillerihatut.
Aluksi niitä tosin vieroksuttiin.
”Televisiossa ei olla suu ammollaan, kitarisat tursuten”, Arjaa opastettiin.
Hän jatkoi nauramista. Ilo, positiivisuus ja kyky heittäytyä ovat yhä osa hänen luonnettaan.
”Olen aina ollut rohkeasti oma itseni.”
Kun aitous tunnistettiin, viestit vaihtuivat. Älä vaan muutu, pyydettiin.
Sitä neuvoa oli helppo noudattaa. Jotain on silti nyt toisin. Kun Arja kävi lukiota, hän myös keikkaili sekä kävi töissä pankissa, kouluavustajana, kahvilassa ja konsulenttina.
”Olen aika kova säätämään, organisoimaan ja järjestämään. Äiti sanoikin, että varmaan Arja yöllä kotia tullessaan vielä keräsi käpyjäkin.”
Tahti on rauhoittunut.
”Olen löytänyt sisäistä rauhaa, armollisuutta ja kyvyn sanoa myös ei. Pystyn rauhassa miettimään, haluanko ryhtyä johonkin, enkä ryntää siihen suinpäin.”
Kuluvana vuonna Arja juhlistaa 30-vuotista viihdetaiteilijan uraansa. Siihen valmistautuessaan hän on käynyt läpi muistojen laatikoita, palauttanut mieleen kaikkea, mitä vuosien aikana on tapahtunut. Nauranut ja itkenytkin. Ihmetellyt, miten jaksoi varsinkin ensimmäisten viiden vuoden työmäärän.
”Mahtavaa, että olen saanut elää sellaisen ajan. Siitä jäi hyvä jälki, enkä kaipaa sitä enää.”
Elämässä on työtä paljon tärkeämpiä asioita.
Sarjaihastuja
Tulevaan aviomieheensä Pekka Karmalaan Arja tutustui kummankin opiskellessa opettajaksi. Seurustella he alkoivat vuonna 1992, häitä juhlittiin neljä vuotta myöhemmin.
Lähes 30 vuotta he ovat tutustuneet toisiinsa.
”Se jatkuu yhä. Ehkä suhde ei olisi kestänyt, jos olisimme olleet toisillemme alusta asti helppoja ja läpinäkyviä. Positiivisella haasteella on merkityksensä.”
On hyväksyttävä, että kumpikin, suhde ja maailma muuttuvat. Ei ole itsestäänselvyyksiä.
”On tahdottava ja tehtävä töitä, jotta suhde säilyy.”
Mitä se tarkoittaa käytännössä?
”Haluan ihastua häneen ja puolestani ihastuttaa hänet itseeni yhä uudelleen.”
Rakkautta osoitetaan pienillä asioilla päivittäisessä arjessa.
”Valmistamme vaikka jotain hyvää syötävää ja siitä tulee meidän pieni hetki.”
Haastattelua edeltävänä päivänä Pekka ehdotti töistä tultuaan, että he lähtisivät retkiluistelemaan.
”Kaikki tällainen tekee hyvää parisuhteelle. Teimme kahdestaan pitkän lenkin ja söimme eväät auringonpaisteessa. Se oli kummastakin äärimmäisen ihanaa.”
Joka maanantai on kuntosalitreffit.
”Tsemppaamme toisiamme. Jos toista laiskottaa, toinen pökkää ja muistuttaa, että on treffien paikka.”
Arjalle äitiys on maailman tärkein asia. ”Se avasi ikkunat ja herätti uudenlaisen rakkauden tunteen.” Tommi Tuomi / Otavamedia
Pehmeä pusuttelija
Perheen arkea ovat rytmittäneet kolme lasta, Patrik, 23, Karla, 17, ja Verna, 12. Äitiys on Arjalle maailman tärkein asia.
”Etukäteen en pystynyt kuvittelemaan, kuinka lapset ovat sydämessä ja läsnä ihan koko ajan. Kaikesta muusta tuli paljon pienempää äitiyden rinnalla.”
Myös työn merkitys muuttui.
”En koskaan sano, että rakastan työtäni. Olkoonpa se julkista tai tähteyttä, pidän työstäni, mutta se on silti pientä pilipalia verrattuna lapsiin, puolisoon ja läheisiin kohdistuvaan tunnerakkauteen.”
Äitinä Arja on oikea pesänrakentaja.
”En ole kovin ankara, vaan sitä enemmän pehmeä pusuttelija.”
Koti on paikka, jossa on hyvä ja turvallinen olla, siellä viihdytään ja tehdään yhdessä asioita. Siellä ollaan läsnä.
”Olen ollut usein poissa iltoja viikonloppuisin, mutta yleensä ajan yöksi kotiin ja siten olen päivisin paljon kotona. Mieheni on hoitanut isyyden niin tyylikkäästi, ettei minulla ole ollut mitään syytä tuntea huonoa omatuntoa työssä käymisestä.”
Pitkistä työmatkoista hän olisi luopunut mielellään.
”On monia hetkiä, jolloin olevan toivonut, että voisin käydä laulamassa nurkan takana.”
Itsensä haastaja
Täysiä tanssisaleja, loppuunmyytyjä konserttikiertueita ja kultalevyjä. Musikaalirooleja.
Palkintoja niin musiikista kuin televisiotöistä. Menestys toisensa perään.
Vastoinkäymisiä Arja ei halua muistella.
Yhden asian hän kuitenkin tekisi nyt toisin.
”En ole ollut niin kriittinen levyttämäni musiikin suhteen kuin olisin voinut olla. Kokeilin innolla uudenlaisia lauluja ja valintoja tehtiin myös tanssittavuus edellä.”
Tulevana kesänä ilmestyvä, yhdessä pianisti Minna Lintukankaan kanssa toteutettu akustinen levy poikkeaa aiemmista. Siihen Arja on valinnut vain kappaleita, jotka hän tuntee itselleen sopiviksi ja sanomallisiksi.
”Levyn teema on lähellä ja läsnä.”
Ennen tangokuningattaruutta Arja opiskeli seitsemän vuoden ajan klassista laulua konservatoriossa ja sai hyvää palautetta. Välillä mielessä vilahtaa kysymys: entä jos olisin valinnut toisin? Minkälainen ura hänellä olisi ollut vaikka oopperalavoilla?
Juhlavuoden konserttikiertueella on askelia uuteen. Siellä kuullaan muun muassa klassiselta puolelta dramaattinen kappale Itke en lemmen tähden.
”Olen päättänyt haastaa itseäni yksittäisillä lauluilla ja toivon jatkavani opintiellä. Voisin nähdä itseni tulevaisuudessa operetissakin.”
Elämyksien kerääjä
Arjalla todettiin rintasyöpä syksyllä 2015. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli mukana televisiossa nähdyssä Atlantin yli -ohjelmassa. Se oli eräänlainen osoitus siitä, että elämä voitti.
”Tuli sellainen olo, että elän, hengitän ja olen voimissani. Minulla on kaikki enemmän kuin hyvin. Voin jatkaa touhuja ilman, että mikään minua rajoittaa.”
Kerran vuodessa tehtävän kontrollin tulosten kuuleminen jännittää, mutta muuten sairaus ei ole mielessä.
”En ajattele asiaa aktiivisesti, sillä se ei muuttaisi mitään. Elän täysillä ja nautin hetkistä.”
Mieluummin Arja haaveilee tulevaisuudesta.
”Haluan tehdä vaellusretkiä, harrastaa luontoliikkumista Suomessa ja ulkomailla. Saada lisää kokemuksia ja elämyksiä yhdessä läheisteni kanssa.”
Kuvausvaatteet: kimono ja korvikset Muotikuu, kengät Zio Aleksanterinkatu.