Koskettavat jäähyväiset – Arja Saijonmaa saattoi ystävänsä viimeiselle matkalle sukuhaudan lepoon Kreikassa: “Mikiksen poismenoa on vaikea uskoa”

Jaa artikkeli
Arja Saijonmaa ja Mikis
Arja Saijonmaa ja säveltäjä, ihmisoikeusaktivisti Zülfü Livaneli (oik.) saivat Kreikan entiseltä pääministeriltä Georgious Papandreoulta (keskellä) henkilökohtaisen kutsun saapua säveltäjä Mikis Theodorakiksen hautajaisseremoniaan ainoina ulkomaalaisina edustajina. © Saijonmaan kotialbumi
Säveltäjä Mikis Theodorakis kuoli 96-vuotiaana. Näin Arja Saijomaa kuvailee rakkaan ystävänsä ja esikuvansa tunteikkaita hautajaisia Ateenassa.

”Suuri legenda on lentänyt pilvien ylitse uusille niityille. Otan osaa menetykseesi,

Arja.” Läheisen ystävän suruvalittelu oli kilahtanut Arja Saijonmaan puhelimeen.

Oli torstai 2. syyskuuta. Laulaja oli juuri herännyt Tukholman-kodissaan.

Arjan rakas ystävä ja esikuva, säveltäjä Mikis Theodorakis oli poissa.

Arja Saijonmaa tulkitsi Mikis Theodorakiksen kiellettyjä lauluja 

96-vuotiaana menehtynyt Mikis Theodorakis tuli tunnetuksi vuonna 1970, kun Kreikan sotilasdiktatuurin otteesta maanpakoon päässyt säveltäjä ja tämän kiellettyjä lauluja Helsingin vanhalla ylioppilastalolla tulkinnut Arja Saijonmaa kohtasivat.

Vielä samana iltana Theodorakis kiinnitti laulajattaren tulevalle maailmankiertueelleen, joka toteutettiin vuonna 1972.

Kiertueen jälkeen Arja Saijonmaa on tullut tunnetuksi Theodorakiksen tuotannon tulkitsijana erityisesti Pohjoismaissa. Saijonmaan ja Theodorakiksen yhteistyö tunnettiin hyvin myös Kreikassa, jossa he esiintyivät yhdessä vuosikymmenien ajan.

Mikis Theodorakisin matkassa Arja Saijonmaa pääsi konsertoimaan niin Australiaan kuin Etelä-Amerikkaankin. Kuva vuodelta 1972. © Lehtikuva

Mikis Theodorakisin matkassa Arja Saijonmaa pääsi konsertoimaan niin Australiaan kuin Etelä-Amerikkaankin. Kuva vuodelta 1972. © Lehtikuva

Äkkilähtö surun täyteiselle matkalle

Kun tieto Mikiksen kuolemasta saavutti Arja Saijonmaan, Kreikan entinen pääministeri Georgious Papandreou esitti puhelimessa samana päivänä laulajalle henkilökohtaisen kutsunsa saapua hautajaisseremoniaan Ateenan suureen ortodoksikatedraaliin.

Suruntäyteiselle matkalle tuli äkkilähtö.

“Mikiksen hautajaiset järjestettiin vain viikon sisällä tämän kuolemasta. Paikan päälle saavuttuani näin, kuinka torit Ateenassa olivat tulvillaan surevia ihmisiä. Suru oli käsin kosketeltavaa – kaikki lauloivat rakkaiksi muodostuneita Mikiksen lauluja, kuten Kaimosta ja Zorbasta.

Hautajaisseremonian kutsuvieraslista oli tiukasti rajattu. Arja Saijonmaan lisäksi hautajaisten ainoaksi ulkomaalaiseksi vieraaksi oli kutsuttu Mikiksen ystävä, turkkilainen säveltäjä ja ihmisoikeusaktivisti Zülfü Livaneli.

Läsnä olivat säveltäjän läheisten ja kulttuurivaikuttajien ohella myös Kreikan presidentti, hallituksen jäseniä sekä ortodoksikirkon hengellisiä edustajia, jotka toimittivat seremonian.

Kolmen päivän suruaika

Syyskuun 9. hautajaispäivänä Kreikkaan laskeutui kolmen päivän suruaika. Ateenan suuresta ortodoksikappelista Mikis Theodorakiksen arkku kuljetettiin läheiseen Pireuksen satatamaan ja laskettiin siellä odottavaan laivaan.

Tästä alkoi säveltäjän ja vapaustaistelijan viimeinen matka, odysseia, kohti Kreetan saarta ja Galatáksen vuoristokylässä sijaitsevaa sukuhautaa, jonne säveltäjän tahto oli tulla haudatuksi.

Viimeisestä leposijastaan säveltäjä oli kertonut Saijonmaalle jo vuosikymmeniä sitten erään Galatáksella järjestetyn kansanjuhlan yhteydessä, jolloin oli vienyt tämän katsomaan sukuhautaansa

“Täällä nukkuvat äitini ja isäni, ja kerran minut tullaan hautaamaan tähän samaan paikkaan”, laulajatar muistelee ystävänsä kertoneen.

Suruvalittelut koko Pohjolan puolesta

Kreikkalainen lehdistö osoitti hautajaisten yhteydessä suurta kiinnostusta Arja Saijonmaata kohtaan, jolla oli ollut läheinen pitkäaikainen ystävyyssuhde arvostettuun ja rakastettuun säveltäjään.

Laulaja esitti lehdistötilaisuudessa surunvalittelunsa koko Pohjolan puolesta. Samassa yhteydessä Kreikan televisio teki laulajasta haastattelun, joka julkaistiin myös artikkelin muodossa maan suurimmassa To Vima -sanomalehdessä.

“Puhelimeni on soinut tiheään, kun lehdistö on ollut minuun yhteydessä.”

Mikis Theodorakiksen kuolema on huomioitu laajalti erityisesti Ruotsissa ja Norjassa, jossa hänen tuotantonsa tunnetaan hyvin.

To Vima -sanomalehti

Hautajaispäivänä Arja Saijonmaa antoi haastattelun Kreikan televisiolle, jonka pohjalta To Vima -sanomalehti julkaisi artikkelin Arjan ja Mikiksen yhteisistä vuosista saman viikon sunnuntainumerossaan. © Saijonmaan kotialbumi

Esikuva myös suomalaisille

Mikis Theodorakis loihti musiikin muun muassa elokuviin Kerro minulle, Zorbas (1964) ja Serpico – kadun tiikeri (1973). Lisäksi Theodorakis sävelsi sinfonioita, oopperateoksia ja yli tuhat laulusarjaa, joissa kreikkalainen sävy on vahvasti läsnä.

Theodorakis oli kreikkalaisille esikuva siviilirohkeudesta taistelussaan maan itsenäisyyden puolesta. Vuosina 1967–1974 Theodorakis vastusti Kreikkaa hallinnutta sotilasjunttaa, jonka vuoksi joutui myös vankeuteen ja kotiarestiin.

Arja Saijonmaa tietää, että Theodorakis on yhä tärkeä säveltäjä ja esikuva myös monille suomalaisille.

“Mikiksen poismenoa on vieläkin vaikea uskoa.”

Arja Saijonmaa ja Mikis

Kahden taiteilijan välinen ystävyys säilyi Mikis Theodorakiksen kuolemaan saakka. Säveltäjä oli loppuun asti kiinnostunut maailman tapahtumista, ja erityisesti politiikka merkitsi hänelle elämän eliksiiriä.

Lue myös: Arja Saijonmaa lauloi vuosia Mikis Theodorakiksen kiertueilla – Rakkaan ystävän kuolema koskettaa syvästi: ”Mikiksen muisto elää vahvana”

X