Dekkaristi Christian Rönnbackalla on takana tuottelias vuosikymmen: ”Ainut resurssini olen minä, joten jaksaminen on tärkeää”
Christian Rönnbacka nauttii ruoanlaitosta ja rauhallisesta oleskelusta perheen kanssa. Kirjailijan ammatissa ei ole varsinaisia työaikoja, joten elo on vapaata.
Kirjailija dekkaristi Christian Rönnbackalta on ilmestynyt kaikkiaan kymmenen teosta: "Kirjailijan ammatin parhaita puolia on saada nousta ylös sängystä rauhassa, sieluaan repimättä."
Kirjailija Christian Rönnbacka on viettänyt tänä vuonna 10-vuotista taiteilijajuhlaansa. Dekkaristin suosittu kirjasarja taittui vastikään myös televisiosarjaksi, kun Hautalehto: Kylmä syli alkoi pyöriä joulukuussa. Ensi vuonna tuotteliaalta kirjailijalta julkaistaan neljä kirjaa.
Mitä olet oppinut kymmenvuotisen kirjailijaurasi aikana?
”Vuodet ovat opettaneet kärsivällisyyttä. Esimerkiksi, kun Markus Selin oli yhteydessä elokuvaoikeuksista, kului seitsemän vuotta ennen kuin televisiosarjaksi muuttunut tuote tuli nähtäville.
Olen myös oppinut luottamaan itseeni. Jos se, mitä kirjoitan resonoi ja minulle, se toimii myös lukijalle.”
Julkaisutahtisi on kova, tähän mennessä sinulta on julkaistu yli kymmenen kirjaa.
”Julkaisin omakustanteen Rurik, Lakeuden legenda, vuonna 2009. Sen jälkeen on tullut 11 dekkaria ja viisi tietokirjaa. Ensi vuonna tulee neljä kirjaa. Henna 2, Hautalehto 11 ja Radio Rockin 15-vuotisjuhlakirja, sekä äänikirjana nukahtamiskirja Nuku Perkele!”
Miten tavallinen työpäiväsi etenee?
”Kirjailijan ammatin parhaita puolia on saada nousta ylös sängystä rauhassa, sieluaan repimättä. Juon ensimmäisen kupin kahvia ja luen päivän uutiset sängyssä. Sen jälkeen siirryn koneelle ja hoidan sähköpostit, ennen kuin aloitan kirjoittamisen.
Kymmenentuhatta merkkiä on hyvä päivätahti, jonka yli en viitsi pyrkiä, ellei deadlinet naksu ja pauku. Välissä käyn ulkoilemassa koirieni Hupin ja Nalan kanssa, että aivot saavat happea.”
Mitä teet vapaa-ajallasi?
”Minulla ei ole varsinaista työaikaa, eikä myöskään lomaa. Hyvän kelin sattuessa kirjoittaminen saattaa siirtyä seuraavalle päivälle, jos päätän lähteä kalaan, luontoon tai metsälle.
Olen siitä etuoikeutettu, että voin valita työn alle mukavia projekteja. Koska kirjoitustahtini on kova, olen sen vastapainoksi opettanut itselleni myös pelkän olemisen.
Pidän stressittömyyttä tärkeänä, kuten myös kirjoittamisesta palautumisen. Ainut resurssini olen minä, joten jaksaminen on tärkeää.”
Kuinka paljon olet ammentanut omista kokemuksistasi dekkareihisi?
”Alkuaikoina pystyin liittämään tarinoihin joitakin omia kokemuksia, mutta pitkää sarjaa niillä ei pysty tekemään.
Yksi tärkeimpiä kysymyksiä, joita tarinan kerronnassa pitää itseltään kysyä, on mitä jos? Mitä jos Hautalehto tekee näin, kuinka se vaikuttaa muihin hahmoihin ja tarinaan?”
Christian Rönnbacka iloitsee, että sarja sijoittuu Porvooseen. Mikko Leppilammen esittämässä pääroolissa Antti Hautalehto lähtee selvittämään Porvoon jokeen hukkuneiden nuorten miesten tapauksia epätietoisuuden vallassa. © MTV3
Hautalehto-kirjat ovat olleet suosittuja. Miksi halusit aloittaa uuden sarjan, uudella henkilöllä?
”Suoraan sanottuna halusin valloittaa maailman, alkaen suomalaisesta näkökulmasta sieltä kaikkein hankalimmasta paikasta, eli Ruotsista. Faktahan on, että jos ruotsalaiselta lukijalta kysytään, mikä suomalaisessa dekkarissa voisi kiinnostaa, niin rehellinen vastaus on ”ingenting”. Se tosiasia mielessäni lähdin rakentamaan sopivaa vientituotetta.
Henna Björkin tausta ja tapahtumat ovat Göteborgissa, ja tein hänestä modernin ja mielenkiintoisen päähenkilön. Ensimmäinen Henna Björk -kirja on käännetty ruotsiksi ja hänet päästetään siellä irti keväällä. On jännittävää nähdä, kuinka uusi sarja otetaan siellä vastaan.”
Miksi rikoskirjallisuus kiehtoo suomalaisia niin paljon?
”Näin on aina ollut. Se voi johtua klassisesta selityksestä, että kirja on turvallinen tapa kokea jännitystä. Hyvän ja pahan kamppaillessa voi ehkä reflektoida omia moraalikäsityksiä. Ihmiset kaipaavat jännitystä arkeen, mutta ei välttämättä niin, että omalla koiralenkillä löytyy ruumis.
Suomessa on todella korkeatasoisia rikoskirjailijoita, jotka osaavat sijoittaa tarinansa tähän meille tuttuun yhteiskuntaan ja ympäristöön, mikä puolestaan tekee tarinoista uskottavampia, realistisia ja koskettavampia.”
Olet työskennellyt vakuutusetsivänä, millainen on erikoisin vakuutuspetostapaus, johon olet törmännyt?
”Suomessa on tänä päivänä 37 vakuutusetsivää, joten ammattikunta on pieni. Ehkä Iranissa tapahtunut liikenneonnettomuus on erikoisin omalle kohdalleni sattunut tapaus. Asiakas toimitti paikallisen poliisin dokumentit ja todella suolaisen laskun sairaalasta, jossa hänet oli leikattu.
Tapausta selvittäessäni olin yhteydessä tulkin avustuksella sairaalaan, josta kerrottiin, ettei lasku ole heidän tekemänsä ja poliisiraporttikin selvästi väärä. Myöhemmin selvisi, että asiakas oli ottanut kahdesta muusta yhtiöstä matkavakuutukset ja haki sairaalakuluja sekä korvauksia omaisuudesta yhteensä yli 75 000 euron arvosta.
Passitin asiakkaan lääkäriin, eikä hänessä ollut lainkaan leikkausarpia. Tein tämän jälkeen tutkintapyynnön poliisille, eikä asiakas voinut muuta kuin tunnustaa laajan ja hyvän todistustaakan edessä.”
Miten vapaaksi kirjailijaksi jääminen on muuttanut elämääsi?
”Kirjoittamisesta on tullut mukavampaa, kun siihen ei tarvitse käyttää lomia, öitä ja viikonloppuja. Samalla laatu on selvästi noussut. Sen lisäksi olen pystynyt edistämään projekteja, jotka ovat ajanpuutteessa jääneet vain ajatuksen tasolle.
Erityisen iloinen olen Porvooseen sijoittuvasta Hautalehto-seikkailupelistä. Koronan alkaessa mietin, miten pakohuonepelin voisi tuoda ulos. Jalostin ideaa ja ajattelin, että olisi hauska luoda jotain, mikä jatkaisi siitä mihin kirjat ja televisiosarja päättyy, ja miten lukija saataisiin osaksi seikkailua. Tällaista ei ole aiemmin tehty. Viime syksynä Hautalehto-peli julkaistiin Google Playssa ja App Storessa. Sitä voi pelata paikan päällä.
Muutettuamme vaimoni Helin kanssa Mäntsälään maaseudulle, saimme kaupan mukana lemmikkieläinhoitolan. Sitä ei voinut jättää tyhjilleen, joten perustimme kaneille ja marsuille vastikään avatun Hupula-nimisen hoitolan.”
Lars Candolin (vas.) ja Christian Rönnbacka olivat ennen vain työkavereita, mutta veneseikkailu läpi Hämeen ja Pohjanmaan teki heistä ystäviä. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Olet myös osakkaana kirjailijoiden tislaamossa. Miksi lähdit sellaiseen mukaan?
”Kun tein vuosia sitten tietokirjan Viskiretki, kävin haastattelemassa kuuden suomalaisen tislaamon porukkaa. Heidän tarinansa olivat kiehtovia, enkä saanut ajatusta oman tislaamon perustamisesta päästäni. Ajatus jäi muhimaan ja ideointiin liittyi muitakin alasta kiinnostuneita.
Ajatusta jalostettiin, kunnes mukaan löytyi oikeita ihmisiä, niin kirjailijapuolelta kuin muiltakin aloilta. Halusimme kirjailijoina antaa lukijoille muitakin elämyksiä, kuin vain niitä kirjallisia. Tislaamon nimeksi tuli Authors’ Distillery. Halusimme alusta asti tehdä suomalaisen rommin, joka on nyt Alkon hyllyvalikoimassa.
Alkuvaiheessa tislaamon tuotteissa oli gini, jossa onnistuimme loistavasti. Vuonna 2021 voitimme Readers’ Ginillä International Wine and Spirit Competition -kilpailussa kultaa gin&tonic-luokassa. Se oli kova saavutus, koska kisassa oli mukana noin 1000 giniä. Nuori rommimme sai tänä vuonna samasta kisasta pronssia, joten maku on kohdillaan siinäkin.”
Mitä kirjoja luet tällä hetkellä?
”Kahta kirjaa, joista voi olla apua seuraavan Henna Björk -tarinan taustoissa. Greg Campbellin Blood Diamonds ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Anu Nousiaisen kirjaa Tehtävä Afrikassa.
Se kertoo ylikomisario Thomas Elfgrenin viimeisestä jutusta, sotarikostutkinnasta, joka vei hänet Liberiaan.”
Kuinka aiot viettää joulusi?
”Inhoan jouluun liittyviä paineita ja hössötystä, joten joulunvietto on korostetun rauhallista toimintaa, johon liittyy hyvää syömistä perheen kanssa. Pakkasesta löytyy itsepyydetyn kauriin viulu, jonka savustan joulupöytään.
Ruoanlaitto on mukavaa, kun on paljon ruokavieraita ja siihen varaa aikaa. Joulu menee essu päällä, välillä Hupulan hoidokkeja hoitaen.”