Diplomilaulaja Raita Karpo vaikeista elämäntilanteistaan: ”Jos en olisi saanut laulaa, en olisi elossa”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Laulu, usko ja karjalaisuus ovat Raita Karpon voimavaroja. ”Karjalaiset sukulaiset olivat iloisia ja laulavaisia.  He ovat antaneet esimerkkiä menetysten kanssa." © Tommi Tuomi
Laulu, usko ja karjalaisuus ovat Raita Karpon voimavaroja. ”Karjalaiset sukulaiset olivat iloisia ja laulavaisia. He ovat antaneet esimerkkiä menetysten kanssa." © Tommi Tuomi
Kun Raita Karpo joutui eroamaan 30 vuotta sitten miehestään Hannu Karposta, hän ei uskonut enää löytävänsä hyvää rakkaussuhdetta. Niin kuitenkin kävi. Vuosi sitten elämä yllätti taas: tällä kertaa syövällä.

Diplomilaulaja Raita Karpo avaa kotiovensa Töölössä ja hymyilee pilke silmäkulmassa. Huhtikuussa juhlitut 80 vuotta eivät näy olemuksessa. Vuonna 2020 paljastunut rintasyöpäkään ei ole verottanut elinvoimaisuutta. Puhetta pulppuaa monesta asiasta.

Raitan elämäntarinaan on mahtunut paitsi vaikeuksia myös isoja iloja.

Liekö karjalaisuutta ja suvun perintöä vai uskoa Jumalaan, että jokaisesta asiasta löytyy jotain hyvää.

Niin on aina ollut. Ehkä siksi Raita uskaltautui uuteen ihmissuhteeseen, vaikka ero aviomies Hannu Karposta oli murskata hänet.

Musiikkia kuoleville

Taipalsaarella syntynyt Raita oli kolmevuotias, kun isä kaatui rintamalla syntymäpäivänään jatkosodan loppuvaiheessa, kuukausi ennen rauhaa. Raitan äiti oli kunnalliskodin johtajatar, ja he muuttivat usein äidin töiden perässä.

”Kun olin pieni tyttö, äiti oli aina töissä. Jotenkin olen oppinut selviytymään. Olen kasvanut kunnalliskodeissa, joissa hoidettiin paitsi vanhoja, myös sairaita ja mielisairaita.”

Kun Raita oli pieni, äiti kutsui hänet laulamaan kuolevien sängyn vierelle. Ja tyttö lauloi: ”Rauhan saivat pyhät Herran…”

”Olen nähnyt niin paljon kuolemaa. Lauloin myös junissa, kun väsyneitä sotilaita tuli rintamalta lomille.”

Vuonna 1952 Raita muutti äitinsä ja rakkaan Ritva-siskonsa kanssa Lahteen, jonne oli siirretty myös Kannaksen yhteislyseo ja Viipurin musiikkiopisto. Siellä tyttö kävi koulun ohella opissa, kuten opiston kuuluisat oppilaat, muun muassa Martti Talvela, Ritva Auvinen ja Jaakko Ryhänen.

”Todistuksessani oli kahdeksan kymppiä, mutta jäin silti luokalleni. Pääsin opiskelemaan Sibelius Akatemiaan ja Ateneumiin ja valitsin laulun. Ooppera oli unelmani jo lapsena.”

”Olin Jyväskylän kaupunginteatterissa musikaalitähtenä, kun eräs toimittaja istui katsomossa. Hän omien sanojensa mukaan korjasi minut pois kuleksimasta.”

Raitaa kosiskeltiin myös Wienin valtionoopperaan. Hän jäi kuitenkin Suomeen, meni naimisiin suositun tv-toimittajan Hannu Karpon kanssa ja sai kaksi lasta.

Lasten ollessa pieniä Raita Karpo kävi laulamassa yleensä sunnuntaisin: lähti aamulla ja palasi yömyöhään. Kirkkokonsertteja oli silloin Kainuuta myöteni. Miehensä ansiosta Raitalla oli aina turvallinen auto keikkamatkoilla.

”Hannun ura oli tietenkin ykkönen, eikä tukea riittänyt minun työlleni. Kävin laulamassa kuitenkin Yhdysvalloissa asti. Siellä tuli niin hirveä ikävä silloin vielä ainoaa lastani, että lainasin suurlähettiläältä rahaa ja tulin pois aikaisemmin kuin oli sovittu.”

Tuskanhuutoa saunalla

Aviomies oli Nurmijärven kodista paljon poissa työnsä vuoksi. Työ vei miestä. Onneksi Raita oli tottunut jo lapsena, ettei perheessä ollut isää. Isä oli joko rintamalla tai kaatunut.

Jälkikäteen Raita on oivaltanut, että oli aavistellut miehessään olevan jotain outoa jo kauan. Hän osasi yhdistää asioita vasta myöhemmin.

”Hoidin lapset, kodin ja oman työni ja kaiken. En halunnut uskoa merkkejä pettämisestä, koska uskoin hyvään ja olin sinisilmäinen.”

Lopulta totuus miehen kaksoiselämästä ja toisen naisen kanssa saadusta lapsesta paljastui.

”Tulin kohdelluksi avioliitossani pahimmalla mahdollisella tavalla.”

Sinä päivänä Raita oli tullut iloisena kotiin Israelin-matkalta.

”Hannu sanoi, että hänellä on asiaa minulle. Kun kuulin hänen uutisensa, en muista juuri mitään sen jälkeisestä ajasta. Se oli niin järkyttävää. Menin pojan huoneeseen ja luin loputtomiin Isä meidän -rukousta. Muistan ajaneeni paljon autolla ja kuunnelleeni Mozartia.”

Siskon perhe, lapset, ystävät ja rukouspiirit tulivat tilanteessa Raitan tueksi.

Ura oli henkireikä, joka piti ajatukset muualla kuin petetyksi tulemisessa.

”Siskoni koti tuli vuosien myötä lapsilleni toiseksi kodiksi.”

Sen jälkeen, kun suhde toiseen naiseen paljastui, Hannu ja Raita elivät vielä kahdeksan vuotta avioliitossa. Virallinen ero tuli voimaan vuonna 1997.

Mikä sitten auttoi Raitaa selviytymään vaikeassa tilanteessa? Hän ja lapset jäivät asumaan vanhaan kotiin, kuopus oli tuolloin 12-vuotias. Kodista tuli turvapaikka, kun maailma tuntui kamalalta. Turvaverkko löytyi naapurista ja kylältä.

”Tukijoukoista oli paljon apua, mutta varsinainen selviytyminen piti tehdä yksin.”

Raitaa kantoi myös usko Jumalaan.

”Usko on kuin vinttikamari, jossa on aina luukku auki. Meidän saunalla minulla oli rukouspaikka. Siellä sain olla rauhassa yksin ja huutaa tuskaani ulos vapaasti.”

Erosta selviytymisessä Raitaa auttoi myös se, ettei hän jäänyt taloudellisesti tyhjän päälle. Siitä hän antaa entiselle miehelleen kiitoksen.

Rakkaus yllätti

Dramaattisesta erosta on nyt 30 vuotta. Hannu Karpolla on ollut paljon asiaa, Karpolla on asiaa -ohjelmaa tehtiin MTV:lle lähes 25 vuotta, mutta hänen ensimmäinen vaimonsa on ollut mieluummin julkisuudessa hiljaa – vaikka sanottavaa olisi ollut.

Hannu Karpo niitti ohjelmillaan mainetta ja menestystä. Menetykset koettiin perhepiirissä.

Raita Karpon elämä muuttui hetkessä, kun toinen perhe paljastui.

”Siinä hetkessä kuolin, enkä ole selvinnyt vieläkään.”

Kun tulee raskaasti petetyksi, on vaikea luottaa toiseen ihmiseen ja perustaa uusi ihmissuhde. Raitalle kuitenkin suotiin viisi onnellista vuotta uuden tärkeän ihmisen kanssa.

Raita tapasi miehen Pyhällä, kun oli konsertoimassa Kairosmajalla. Leskimies istui etupenkissä ja kutsui huvilalleen kahville.

”Hän oli ihana ja suloinen ihminen, joka piti minusta hyvää huolta. Matkustimme eksoottisissa kohteissa ja nautimme elämästä. Olimme ystäviä hänen kuolemaansa asti, ja kävin laulamassa hänelle monesti. Meitä yhdisti myös usko. Pitkän yksinäisyyden jälkeen tuntui niin hyvältä, kun oli kaveri.”

Miehellä oli iso talo ja asiat kunnossa. Viiden vuoden jälkeen onni kääntyi suruksi, kun uusi kumppani sairastui vakavasti.

Laulun voimalla elossa

Tänä keväänä Raitan 80-vuotispäiviä vietettiin iloisesti: koolla oli perhe ja ystäviä. Oli kiitollisuutta elämän lahjasta – ja musiikkia. Klassisen ohjelmiston rinnalla Raita tunnetaan erityisesti kansanlaulujen tulkkina. Hänellä on 24 äänitettä ja Pro Carelia -mitali vuodelta 2008.

Laulaessaan Raita unohtaa kaiken muun. Hän kuitenkin mieluimmin kuuntelee instrumentaalimusiikkia kuten Bachin soolosonaatteja sellolle. Musiikki on lääkettä kaikenlaisiin vaivoihin.

Pojan pienet tyttäret ovat Raitan isoja ilonlähteitä. Hän laulaa lapsille ja leikkii mielikuvitusleikkejä, joissa kivetkin voivat olla timantteja. Tytär taas on ollut Raitan suurin tuki ja turva viime vuosina. Raita on asunut hänen luonaan paljon. Se on auttanut syövästä toipumisessa.

Vuosi sitten keväällä, kesken koronapandemian, Raitalta löydettiin rintasyöpä.

”Leikkaus onnistui, kasvain saatiin kokonaan pois. Sain kolme kertaa sädehoitoja, jotka vaurioittivat keuhkoja.”

Se ei vaikuta laulamiseen, mutta Raitan pitää olla varovainen.

”Hengästyn tosi vähästä ja saan helposti infektioita. Minun on kuitenkin päästävä kävelylle joka päivä.”

Raitan haaveena on päästä taas käymään oikeassa Karjalassa. Se on hänen laulujensa ja kaipauksensa kohde. Äitinsä kotipaikalla Metsäpirtissä Laatokan rannalla hän kävi 15 vuotta sitten ensi kerran. Pihassa on jäljellä vain kaivo ja huikea luonto.

Raita on käynyt siellä monesti sen jälkeen, ja sinne tekee mieli vieläkin.

”Aina, kun etsin turvaa, menen ajatuksissani Metsäpirttiin.”

Karjalaiset geenit ja mentaliteetti ovat yksi Raitan pelastajista.

”Karjalaiset sukulaiset olivat iloisia ja laulavaisia. He ovat antaneet esimerkkiä menetysten kanssa. Jos en olisi saanut laulaa, en olisi elossa, mie oisin kuolt!”

Lue myös: Tangonuori Henri Jokinen kulkee kohti unelmaa – Korona muutti kevään suunnitelmat

Pojan pienet tyttäret ovat Raitan ilonlähteitä. Hän laulaa lapsille ja leikkii mielikuvitus­leikkejä. © Tommi Tuomi

Pojan pienet tyttäret ovat Raitan ilonlähteitä. Hän laulaa lapsille ja leikkii mielikuvitus­leikkejä. © Tommi Tuomi

X