Ella Kanninen yllätti perheensäkin ja ryhtyi remonttihommiin – ”Jos minä onnistun, onnistuu kuka tahansa”

Tuliko reikä väärään kohtaan seinään? Ei hätää, sen saa aina paikattua. Eikö tapetti mennyt saumalleen oikeaan kohtaan? Ei huolta, sen voi irrottaa ja mallata uudelleen.

Vielä vuosi sitten tv-juontaja Ella Kanninen, 47, ei uskonut, että hänen olisi mahdollista suhtautua remontointiin näin huolettomasti. Kun hän tarttui ensimmäistä kertaa maalaustelaan, mokilta ei vältytty. Ensimmäisinä sisäkaton maalauspäivinä Ella ei tajunnut suojata itseään, joten maaliroiskeita räiskyi hiuksiin ja silmälaseihin. Silmälaseissa on yhä muisto maalista.

Myös välineiden huollon hän oppi kantapään kautta: Jos maalisuteja haluaa käyttää vielä seuraavana päivänä, ne kannattaa puhdistaa heti tai laittaa muovipussiin ja sulkea pussi huolellisesti. Muuten välineet kuivuvat.

”Alussa pelkäsin maalivalumia, mutta vaikka niitä ei heti huomaisi, yllättävän paljon pystyy korjaamaan hiomalla ja seuraavalla maalauskerralla.”

Miten hänestä kuoriutui tekijänainen?

Isän kanssa yhteistä

Lapsena Ella Kanninen oli mukana rakennusmestarina työskennelleen isänsä rakennustyömaalla. Isän työhuoneesta Ellalle on jäänyt mieleen, että huone oli aina täynnä piirustuksia, sillä nykyään eläkkeellä oleva isä on ollut myös rakennuspiirtäjä.

Hän muistaa myös käyneensä katsomassa isän suunnittelemaa rivitaloasuntoa siinä vaiheessa, kun siinä oli vasta seinät pystyssä. Mieleen jäi, minne oma huone on rakentumassa. Ella asui talossa aloittaessaan koulun, mutta vanhemmat erosivat hänen ollessaan 9-vuotias. Eron jälkeen Ella muutti äitinsä ja perheen koiran kanssa uuteen kotiin.

Siellä Ella muistaa äidin maalanneen keit­tiön seinän persikanväriseksi. Kun he myöhemmin muuttivat toiseen asuntoon, Ella osallistui äitinsä kanssa tapettien repimiseen ja yhden huoneen seinän maalaamiseen mustaksi.

Seuraavan kerran Ella sai kosketuksen remontointiin kymmenisen vuotta sitten, kun hän oli ostanut oman asunnon Pohjois-Helsingistä. Ella suunnitteli isänsä kanssa asunnon pohjan ja remontin toteutuksen, mutta ammattilaiset hoitivat itse työt.

Projektin aikana he huomasivat ajattelevansa monista asioista samoin ja heidän näkemyksensä täydensivät toisiaan. Myöhemmin isä on ollut valvomassa Ellan Italian-kodin remonttia ja rakentanut Ellan perheen pihaan pihavajan yhdessä Ellan tädin kanssa.

”Olen aina ollut enemmän äidin tyttö ja äitini kaltainen, mutta olen iloinnut valtavasti, että aikuisiällä isän kanssa on löytynyt samaa henkeä remontoinnin maailmasta.”

Naiset säilyttävät vanhan

Remonttinainen Ellasta tuli vasta tänä vuonna, kun hän aloitti ystävänsä Jasmiini Lappalaisen kanssa yhteisen remonttikirjan tekemisen. Ella ja Jasmiini remontoivat kirjaa varten erilaisia kohteita ja ovat tehneet kaikki remonttivaiheet yhdessä.

Ajatus remonteista ja yhteisestä kirjaprojektista syntyi, kun Ellan perhe oli muuttanut Suomeen Ellan äidin vanhaan paritalon puolikkaaseen vuonna 2019. Perheen kahdelle pojalle piti tehdä omat huoneet ja tapetit kaipasivat vaihtoa. Ella kutsui remonttiguruna pitämänsä Jasmiinin oppaakseen, ja idea kirjasta syntyi maalauksen tiimellyksessä.

”Olen kuullut, että ystävän kanssa ei pitäisi lähteä yhteisiin projekteihin, koska pahimmillaan sukset voivat mennä niin ristiin, että ystävyys katkeaa. Meillä ystävyys kuitenkin vain vahvistui.”

Ella sai huomata, että suhtautuminen remontointia tekevää naista kohtaan on kannustava rautakaupoissa ja muissa alan liikkeissä. Hän ei ole kohdannut kertaakaan ylimielistä asennetta, vaan neuvoa sai aina. Ella kertookin kuulleensa, että nykyään K-Raudan remonttineuvontapuhelimeen soittaa useammin nainen kuin mies.

”Naiset tekevät yhä enemmän itse ja ovat miehiä kiinnostuneempia säilyttämään vanhaa. Myös kaupoissa on herätty tähän.”

Itseluottamus on kasvanut

Tehdessä Ellaa puraisi innostuksen kärpänen. Hommia riittää yhä kotonakin: olohuoneen seinät kaipaavat maalausta ja poikien huoneissa seinistä näkyy, että niille on heitetty palloja.

”Huomasin, että osaan leikata tapetin tai maalata telalla ja pystyn suunnittelemaan työt niin, että ehdin tehdä ne päivän aikana. Aiemmin minulla ei ollut pienintäkään haisua tästä kaikesta.”

Jo aiemmin Ella Kanninen on huomannut jaksavansa paiskia esimerkiksi pihatöitä tuntikausia ilman väsymyksen merkkejäkään. Nyt usko omasta remonttikestävyydestä sai vahvistusta. Vaikka töitä tehtiin aamuvarhaisesta iltamyöhään, Ella jaksoi touhuta koko päivän.

Hän on yllättynyt iloisesti myös siitä, miten nauttii esimerkiksi pintojen maalaamisesta. Eniten hän iloitsee kuitenkin valmiin lopputuloksen ja oman kädenjäljen näkemisestä. Myös itseluottamus on kasvanut.

”Haluan rohkaista muitakin, sillä olen aloittanut täysin nollasta. Jos minä onnistun, onnistuu kuka tahansa. Tarvitaan vain tueksi inspiroiva tyyppi, joka antaa ohjeita ja jaksaa opastaa.”

Aviomies yllättyi

Ella Kanninen on saanut perheeltään tukea remonttitöissä. Nuorempi poika, 11-vuotias Raffa, on ollut mukana remontoinnissa, ja vanhempi poika Leo maalaustalkoissa mökillä. Aviomies Valerio sen sijaan on jättänyt remonttivastuun suosiolla vaimolleen.

”Hän teki minulle ja Jasmiinille ruokaa sillä välin, kun teimme remonttihommia. Hän on katsonut yllättyneenä ja hämmästellen tätä uutta aluevaltaustani eikä ole varsinaisesti hinkunut mukaan.”

Ellan italialaiset ystävät puolestaan ovat olleet innostuneita ja kannustavia. Italiassa remontointi ulkoistetaan helpommin ammattilaisille kuin Suomessa, sillä työpäivät ovat pitkiä ja toisaalta työ on halvempaa kuin Suomessa.

”Talkoohenki on tyypillistä urheiluseuroissa tai lasten harrastuksissa ja koulussa, mutta en ole ikinä ollut maalaus- tai remppatalkoissa. Ihmiset arvostavat toistensa vapaa-aikaa ja ovat häveliäitä pyytämään apua.”

Ella hioi, petsasi ja vahasi ensimmäistä kertaa elämässään entisöidessään kylpyhuoneen akaasiapuupintaista tasoa. Vuosien saatossa tulleet roiskejäljet katosivat ja harmaasta tasosta tuli kuin uuden veroinen. © Vesa Tyni

Ystävät mökkitalkoissa

Ella Kanninen jatkaa remonttitöitä myös omalla mökillä. Mökki on Ellalle pitkäaikainen haave. Perhe oli vuokrannut mökkiä viimeiset viisi kesää, ja ajatus omasta kesäpaikasta oli hiljalleen kypsynyt mielessä. Viime keväänä Ellalle iski mökkikuume toden teolla ja etsinnän päätteeksi löytyi Etelä-Suomessa sijaitseva 1970-luvun pyöröhirsimökki.

Mökki kunnostettiin sisältä ja ulkoa ja sisustettiin täysin uuteen uskoon viime kesänä. Mökille muun muassa tuotiin myös pakastava sisävessa, sillä sinne ei tule juoksevaa vettä. Remonttivaiheet esitellään Ellan ja Jasmiinin ensi keväänä ilmestyvässä Jokanaisen mökkiremontti -kirjassa.

”Mökillä kaikki isot huonekalut ovat pientä keittiötasoa ja -laatikostoa lukuun ottamatta kierrätettyjä. Haluan välittää lapsillekin sitä, että vanhasta ja kuluneesta voi saada uutta ehostamalla ja tuunaamalla.”

Itse mökki muuttui synkästä ja luotaantyöntävästä vaaleaksi ja kutsuvaksi perusteellisten maalaustalkoiden jälkeen. Mökin ulkopinnat saivat uuden ilmeen tervantuoksuisella taatelisävyllä. Talkoissa mukana olivat Jasmiinin lisäksi Ellan poika Leo, äiti sekä muutama hyvä ystävä.

”Äiti tuki välillä Leon tikkaita, kun Leo maalasi katon alla olevia lipanalusia. Meillä kaikilla on yhä haalareissa ja paidoissa tumman maalin läiskiä. Ja nyt kun katson mökin seiniä, näen, missä kukin ystäväni on maalannut.”

Seinään on tullut sävyeroja sen mukaan, miten hellästi tai voimalla maalarit ovat sivellintä käyttäneet. Ellasta sävyerot tuovat mökkiin persoonallisuutta ja muistuttavat rakkaiden ystävien avusta.

Kahdessa maassa

Ellalle mökistä ei ole tullut työleiriä kesän talkoista huolimatta. Hänellä on pitkä lista asioista, joita hän haluaa tulevaisuudessa toteuttaa, mutta ne eivät ole velvollisuus. Mökillä pitää olla aikaa rentoutumiselle.

”Kun hankin mökin, minulle sanottiin, että hankin ikuisen työmaan ja rahareiän. En antanut näiden varoitteluiden estää itseäni, koska ajattelin, että mökki nostaa elämäni laatua. Toki on tullut lisää kuluja ja huoltakin, mutta paikasta on tullut tosi tärkeä minulle ja myös äidilleni.”

Myös Ellan mies ja lapset ovat nauttineet mökkielämästä, uimisesta, saunomisesta ja onkimisesta. Ellalle tärkeintä on mielentilan vaihdos, joka mökille mentäessä tapahtuu. Mieli rauhoittuu ja tulee hyvä, rento olo.

”Luulen, että jos jossain vaiheessa muutamme takaisin Italiaan, mökki säilyy meillä, koska jonkinlainen tukikohta on Suomessakin oltava. Siitä tulee varmasti tulevaisuudessa entistä rakkaampi paikka, toivottavasti myös lapsillemme.”

Tällä hetkellä perhe asuu Suomessa, sillä Valerio opiskelee liikkeenjohdon lisätutkintoa Aalto-yliopistossa ja on suunnitellut erikoistutkinnon avulla hakevansa töitä Suomesta. Perheellä on silti edelleen koti myös Italiassa siltä varalta, jos Valerio saisi töitä kotimaastaan tai lapset haluaisivat takaisin kouluun Italiaan.

”Se on meille todella rakas, sillä se on minun ja mieheni ensimmäinen yhteinen koti. Yritämme olla siellä mahdollisimman paljon emmekä ole luopumassa siitä. Mikään portti ei ole koskaan mennyt lopullisesti kiinni, mutta nyt elämme päivä kerrallaan -elämää.”

Lue myös: Ella Kanninen tekee päätöksiä tunteella: ”Lapsuuden unelmat veivät eteenpäin”