”Ensimmäinen versio oli angstinen oksennus” – Marja Kangas kirjoitti romaanin avioerosta

Jaa artikkeliTilaa Seura
Marja Kangas kirjoitti romaanin tarinaan kokemuksia myös omasta erostaan. ”Kun nyt ajattelen avioeroani, tajuan, että se on yksi elämäni hienoista käännekohdista.”
Marja Kangas kirjoitti romaanin tarinaan kokemuksia myös omasta erostaan. ”Kun nyt ajattelen avioeroani, tajuan, että se on yksi elämäni hienoista käännekohdista.” Kuva: Sampo Korhonen
Marja Kankaan romaani Miestä näkyvissä on tarina naisesta, jonka mies haluaa yllättäen avioeron. Rankasta aiheesta huolimattaa tarina on kepeä, ja lopulta nainen huomaa, että elämä kantaa sittenkin.

Kirjailija Marja Kangas sanoo, että parisuhteessa olennaista on tuntea itsensä.

Romaanisi Miestä näkyvissä voitti vuosi sitten Tarinan viemää -kirjoituskilpailun. Kirjoitit tarinaa ilmeisesti pitkään, sillä loppusanoissa kiität joukkoa ihmisiä, jotka ovat vuosien varrella auttaneet sinua käsikirjoituksen kanssa.

Kirjoitin ensimmäisen version jo vuonna 2015. Olin eronnut 2009, ja vaikka erosta oli aikaa, minulla oli tarve purkaa omia katkeruuksia ja vihaa kaikkea sitä kohtaan, mitä eroon kuuluu. Romaanin ensimmäinen versio olikin sellainen angstinen oksennus. Kirjoittelin tarinaa aina silloin tällöin, ja sitten aloin vitsailla kavereilleni, että kirjoitan romaanin.

Se oli ehkä enemmän haaveilua tai naiivia uskoa, että tästä joskus tulisi jotain. Vuonna 2017 aloin opiskella Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa kirjoittamista. Siellä tutustuin tarkemmin siihen genreen, chic litiin, jota romaanini edustaa.

Matkan varrella romaanin tapahtumiin on tullut muutoksia. Esimerkiksi päähenkilö en ole enää minä, vaikka hänessä on mukana omia kokemuksiani erosta ja havaintojani siitä, miten eronneet ihmiset toimivat. Päätin myös, että haluan kärjistää asioita, överiksi vaan! Romaani ei ollut aivan valmis, kun lähetin sen kilpailuun, ja vielä voiton jälkeenkin kirjoitin sitä uusiksi.

Kirjan tarina alkaa tilanteesta, jossa aviomies kesken intiimin hetken ilmoittaa vaimolleen Sirkulle, että haluaa avioeron. Sirkku putoaa aivan tyhjän päälle. Hänen mielestään liitossa kaikki on kunnossa. Kuinka pariskunnalla voi olla näin erilainen tulkinta suhteestaan?

Minusta tuo liittyy siihen, ettei ihminen tunne itseään eikä silloin tunne sitä toistakaan. Se liittyy myös siihen, ettei uskalla kohdata itseään eikä niitä vaikeuksia, joita jokaisessa suhteessa väistämättä on.

Romaanin tarinassa kysymys on myös siitä yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitsevasta oletuksesta, minkälainen naisen tulisi olla. Hänellä pitää olla mies, perhe, omistusasunto, ja sitten pitää saada lapsi. Kun alkaa näin suorittaa oletuksen mukaista elämää, unohtuu toisen ihmisen kohtaamisen.

Olin itse aikoinaan menossa samaan putkeen. Vaikka olin ihan onnellinenkin omassa avioliitossani, avioeron jälkeen huomasin, että olin ihan pihalla ja yritin esittää aviovaimon roolia.

Marja Kangas on esikoiskirjailija, joka voitti romaanillaan Miestä näkyvissä WSOY:n ja Prisman kirjoituskilpailun.

Marja Kangas on esikoiskirjailija, joka voitti romaanillaan Miestä näkyvissä WSOY:n ja Prisman kirjoituskilpailun. Kuva: WSOY

Ystävätär lohduttaa Sirkkua sanomalla, ettei miehen puhumattomuutta pidä ottaa henkilökohtaisesti, sillä kukaan mies ei osaa puhua. Kuinka yleispätevä tämä ajatus mielestäsi on?

Se on kärjistys. Romaanissa sukupuoliroolit ovat aika kärjistetyt ja jyrkät, se kuuluu tyylilajiin. Kirjan kaikki mieshahmot ovat aika ohuita ja kusipäitä, eikä niitä hirveästi syvennetä. Se on tietoinen valinta.

Itse en kuitenkaan ajattele niin, eikä kokemukseni miehistä ole ollenkaan sellainen. Kommunikaatiotaito ei riipu sukupuolesta.

Romaanissa eletään Sirkun rinnalla vuodenkierto touko­kuusta toukokuuhun. Hän kelaa päättynyttä avioliittoaan ja suree sitä, että oma lapsi ehkä jää haaveeksi. Hän kypsyy ja vahvistuu. Mikä on mielestäsi tärkein asia, jonka hän tuona aikana oppii?

Ainakin hän oppii arvostamaan niitä asioita, joita hänellä on, kuten ystäviä, jotka pysyvät hänen tukenaan koko ajan. Hän oppii myös luopumaan suorittamisputkesta ja tajuaa, että elämän voi antaa olla semmoinen kuin se on.

”Oli minulla myös sellainen ajatus, että hän oppisi olemaan onnellinen yksinkin, mutta en ole ihan varma, oppiiko hän sitä kuitenkaan.”

Oli minulla myös sellainen ajatus, että hän oppisi olemaan onnellinen yksinkin, mutta en ole ihan varma, oppiiko hän sitä kuitenkaan.

Romaanissa on paljon keltaisia yksityiskohtia, kuten keltainen muistikirja, keltainen köysi­tehdas, jossa ystävällä on työhuone, ja kampaamossa afrikankeltainen tehosteseinä. Onko se sattumaa? Keltainenhan kuvaa positiivisuutta, se on auringon ja lämmön väri?

Totta. Hänen kodissaankin on sitruunankeltaista tehostevärinä. En ole sitä kirjoittaessani miettinyt, vaan se on ollut intuitiivistä. Mutta olen kyllä halunnut, että tarinassa olisi myös toivoa ja elämäniloa, vaikka oman miehen lisäksi myös miespuoliset työtoverit kohtelevat Sirkkua huonosti.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 7/20.

Lue myös: Onnistuneen seksin edellytys on rehellisyys – Ali, 58: ”Hyvässä seksissä fyysisyys unohtuu”

Lue myös: Riikka hukkasi itsensä avioliitossa – Arki voimakastahtoisen miehensä rinnalla laukaisi masennuksen: ”En tykännyt enää itsestäni – millainen äiti ja ihminen minusta oli tullut”

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X