Kotiliesi: Helena Ahti-Hallberg tienasi rahat ja lähti nuorena Lontooseen opiskelemaan tanssia - Äiti järkyttyi tyttären murjusta ullakkoasunnosta

Helena Ahti-Hallberg nimeää äitinsä suurimmaksi esikuvakseen. Kun tämä kauhisteli tyttären vaatimatonta asuntoa Lontoossa, Helena vastasi: ”Äiti, elän unelmaani. Tämä on sitä, mitä haluan tehdä!” Helena on aina voinut luottaa elämänsä vahvoihin naisiin. Hän haluaa omien lastensa ja pojantyttärensä kokevan saman.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”En koe olevani kopio omasta äidistäni, vaikka vanhemmiten huomaankin tekeväni samoja asioita, joita aikanaan kummeksuin hänessä”, Helena sanoo.

Helena Ahti-Hallberg nimeää äitinsä suurimmaksi esikuvakseen. Kun tämä kauhisteli tyttären vaatimatonta asuntoa Lontoossa, Helena vastasi: "Äiti, elän unelmaani. Tämä on sitä, mitä haluan tehdä!” Helena on aina voinut luottaa elämänsä vahvoihin naisiin. Hän haluaa omien lastensa ja pojantyttärensä kokevan saman.
Teksti:
Kiia Heikkilä

Helena Ahti-Hallberg, 53, tiesi jo lukion ensimmäisellä luokalla haluavansa lähteä Lontooseen opiskelemaan maailman parhaiden tanssinopettajien oppiin, hän kertoo Kotilieden haastattelussa.

Helena oli voittanut parinsa Erik Henton kanssa useita Suomen mestaruuksia ja oli innokas viemään uraansa eteenpäin. Vanhempiensa mieliksi hän kävi kuitenkin lukion loppuun.

Vanhemmat olivat tukeneet Helenan tanssiharrastusta vuosia, mutta heillä ei ollut varaa lähettää tytärtään Lontooseen. Siihen rahat täytyi tienata itse.

”Vanhempieni ansiosta opin jo nuorena tietyn kurinalaisuuden, joka on avain oppimiseen ja menestymiseen”, Helena sanoo.

Ylioppilaskevääseen mennessä nuori tanssija olikin onnistunut säästämään huimat 60 000 markkaa myymällä valmistamiaan tanssipukuja ja työskentelemällä leipäkonsulenttina sekä Pukevan kosmetiikkamyyjänä.

Nuorena maailmalle – ”Elän unelmaani”

Äiti, jonka Helena nimeää suurimmaksi esikuvakseen, oli surullinen, kun tytär suuntasi ulkomaille.

Puolen vuoden kuluttua hän lensi Lontooseen ja kauhistui Helenan ullakkoasuntoa. Sinne kiivettiin tikkaita pitkin, ja kalustuksena oli vaatetanko ja patja lattialla. Miten tytär voi vaihtaa kodin siihen murjuun?

”Vastasin, että äiti, elän unelmaani. Tämä on sitä, mitä haluan tehdä!”

Lontoossa ja myöhemmin Liverpoolissa työskennellyt Helena sai tanssipiireistä itselleen eräänlaisia vara-äitejä. Tanssinopettajat auttoivat häntä sopeutumaan ja tilasivat hänen tekemiään pukuja tukeakseen häntä myös taloudellisesti.

”Nuo vahvat ja karismaattiset naiset ovat esikuviani äitini tavoin. He ovat olleet minulle valtava voimavara. Katson heitä edelleen ylöspäin”, Helena kertoo.

Suurin näistä esikuvista on tanssinopettaja Margaret Redmond, 82. Huikea opettaja vainusi silloin, kuka sopisi Helenan tanssipariksi, eikä vainu ole iän myötä heikentynyt.

Kun Margaret pari vuotta sitten ehdotti 16-vuotiasta walesilaistyttöä Lucya Helenan pojan Emilin tanssipariksi, vastausta ei tarvinnut miettiä. Ei, vaikka se tarkoitti ventovieraan tytön muuttoa Helenan ja hänen miehensä Ericin kotiin.

”Olen itse saanut niin paljon ulkopuolista tukea, että haluan viedä samaa auttamisen kulttuuria eteenpäin”, Helena sanoo.

Rakkaus on rajoja

Kun Helenan poika Anton oli 19-vuotias, hän kertoi odottavansa lasta tyttöystävänsä kanssa. Vanhemmat nostivat kissan pöydälle ja kysyivät, ovatko nuoret valmiita vanhemmuuteen.

”Vastaus oli niin vahva kyllä, että sen jälkeen meidän tehtävämme oli vain tukea. Lapset tulevat silloin kun tulevat. Ja onneksi niin, olen pojantyttärestäni Violasta enemmän kuin onnellinen.”

Helena on vahvasti läsnä Violan elämässä aivan kuten hänen omat isoäitinsä aikanaan.

Äidinäiti hoiti Helenaa, ja isänäidin kanssa vietettiin joskus kokonainen päivä Stockmannin tavaratalossa. Hän oli tiukka citymummo, joka ei pelännyt tuoda mielipiteitään esiin.

”Minut on mummoista asti opetettu siihen, että perheestä pidetään huolta, nainen saa olla vahva ja lapsia kannustetaan tavoittelemaan unelmiaan”, Helena sanoo.

Helenan aikuiset pojat kuvailevat äitiään tiukaksi, vaativaksikin. Helena ei tunnista niitä päällimmäisiksi ominaisuuksikseen.

”Eikö rakkaus ole rajoja? Olen halunnut, että pojistani tulee hyvin käyttäytyviä nuoria miehiä.”

Tanssinopettajana Helena on tunnettu joskus raadollisenkin rehellisestä palautteesta.

”Mitä paremmin oppilaani tunnen, sitä suoremmin sanon, ja suorasukaisinta palautetta saa varmaankin Emil. Hän osaa ottaa sen oikealla tavalla ja tietää, että se on hänelle hyväksi.”

Lue myös: Helena Ahti-Hallberg poikiensa kasvatuksesta: ”Välillä käytin radikaaleja otteita tehdäkseni asian varmasti selväksi”

Helenan mielestä Emilin kannattaisi pyrkiä teatterikorkeakouluun. Emil on eri mieltä: ”Sen ohella en voisi tanssia.” Helena arvostaa Emilin elämänasennetta, jonka mukaan moka on lahja. ”Hän ei jää virheisiin vellomaan. Se on hyvä keino selviytyä vastoinkäymisistä.”

X