Huutokauppakeisari Aki Palsanmäki ja Heli-vaimo tietävät, että elämän hyvät hetket löytyvät pienistä asiosta: ”Ylpeys saavutuksista ei silti tarkoita, että pissa olisi noussut päähän”

Uuraisten Hirvaskankaan kaksikerroksisen tiilitalon pihalla kuuluu huutokauppakeisarina tunnetun Aki Palsanmäen miehekäs ääni.

”Se oli s-tanan kallis.”

Aki viittaa vaimonsa Helin kaulassa olevaan paksuun, kultaiseen ketjuun, jota koristaa liilanvärinen ametisti. Hän antoi korun Helille 7. heinäkuuta vietetyn yhdennentoista hääpäivän kunniaksi.

Palsanmäkien värimieltymykset muistuttavat nuorten metallimusiikin kuuntelijoiden suosikkeja: mustaa ja vahvaa violettia. Aki saavuttaa kuitenkin ensi vuonna ”yhden suomalaisen miehen pyykkikivistä”. Hän täyttää 50 vuotta.

Karttuvat ikävuodet ovat saaneet miehen miettimään perintötekijöitä.

Akin pappa kuoli sänkyynsä sydänkohtaukseen.

Isältä putosi rukkanen kädestä, kun verisuoni räjähti päässä.

”Vielä haluan nähdä tätä maailmaa eteenpäin.”

Se vaatii huolenpitoa itsestä, varsinkin kun Akin ja Helin työviikot ovat satatuntisia.

”Kun tarpeeksi monta vuotta huhkii töitä kuin heikkopäinen, elimistö huomauttaa, että pitää toppuutella ja huilata”, Aki tietää.

Niinpä kalenteriin on alettu merkitä lomaviikkoja.

”Olemme oppineet huilaamaan”, vakuuttaa Heli.

Mutta miten Palsanmäet huilaavat? Löhöilikö Aki sohvalla taannoisella Äkäslompolon lomallaan?

Salosta Uuraisille ja sinnitellen eteenpäin

Aki ja Heli ottivat lopputilit vakituisista työpaikoistaan, muuttivat Salosta Uuraisille ja alkoivat pyörittää huutokauppaa, kun Akin isä kuoli yllättäen vuonna 2006.

Alkuvuosina pulaa oli niin myytävistä tavaroista kuin asiakkaistakin. Vapaapäiviä oli viikossa useita, vaikka pari olisi mieluummin paiskinut töitä.

Silti he sinnittelivät eteenpäin.

Aki: Olen aina ollut sellainen, etten anna periksi. Elämänvaiheissani on ollut moniakin huonoja hetkiä enkä ole silti lyönyt rukkasia pöytään. Siihen minut on kotona kasvatettu. Isä vähän halveerasikin heitä, jotka eivät käyneet töissä.

Heli: Aloittaessa emme oikeastaan tienneet, mihin lähdimme. Minäkin olin kuitenkin tottunut työntekoon jo nuoresta pitäen.

Aki: Yksi kauppamies otti nokkiinsa, kun en ostanut häneltä liian kalliina pitämiäni tavaroita. Äitipuoli kertoi miehen tuumanneen torilla, että ’Aki ei osaa pyörittää huutokauppakamaria, vaan saa sen puolessa vuodessa konkurssiin’. Se kismitti ja päätin näyttää kaikille ivallisille rätkättäjille.

Heli: Aina löysimme sisun taistella eteenpäin. Siinä auttoi se, ettemme kylpeneet rahassa aiemminkaan. Kävimme töissä, mutta oli laskettava, mihin rahat riittävät. Ruokakaupassa mietimme, mikä makkarapaketti oli varaa ottaa. Köyhä aika koettiin jo ennen yrittäjyyttä, vaikka yrittäjinä olimme alussa vielä aiempaakin tiukemmalla.

Aki: Elämän hyvät hetket otettiin arjen pienistä asioista. Kun on persaukinen kuin horsmankukka, ei voi lomallekaan lähteä, vaikka aikaa siihen olisikin.

Tosi-tv-ohjelma vei suosion keskelle ja muutti parin elämän

Palsanmäkien elämä muuttui, kun heidät valittiin tosi-tv-ohjelma Huutokauppakeisarin tähdiksi. Vuonna 2013 alkaneesta ohjelmasta tuli hetkessä huippusuosittu ja sitä se on edelleen. Yksi syy lienee Helin ja Akin kansanomaisuudessa. He ovat edelleen samanlaisia kuin ennen ohjelmaa.

Jokin on silti muuttunut. Menestyksen myötä pariskunnan taloudellinen tilanne on huomattavasti aiempaa parempi. Nyt heillä on varaa hemmotella toisiaan.

Aki: Itsevarmuus on kasvanut. Tiedän osaavani työni. Rintaani röyhistän siitä, että olemme saaneet yrityksen pyörimään niin kuin sen kuuluu. Ylpeys saavutuksista ei tarkoita silti, että pissa olisi noussut päähän.

Heli: Ensimmäinen Akilta saamani lahja olivat hopeiset, pitkät ketjukorvakorut, jotka hän antoi tullessaan toisen kerran luokseni. Viime jouluna hän teetti samanlaiset kullasta. 40-vuotislahjaksi sain liilaksi teipatun avo-Mersun, joka on vuosimallia 1978, kuten minäkin. Tärkein saamistani lahjoista on silti Aki itse.

Aki: Joku voi mennä kapakkaan ja vetää tienestit viinana. Toinen ostaa veneen ja kolmas pitää rahat tilillään.

Heli tykkää, kun ostan hänelle kultaa korujen muodossa. Omega-kelloilla palkitsimme itsemme, kun yritys täytti kymmenen vuotta. Olen saanut Heliltä lahjaksi muitakin arvokelloja.

Arvostan eniten Heliltä saamaani rakkautta, jota minun ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa.

Heli: En tarvitse rahaa enkä lahjoja ollakseni onnellinen. Olen aina tykännyt järjestää juhlia. Kun meillä oli taloudellisesti tiukkaa, tarjoilut olivat vain vaatimattomampia.

Aki: Elämän hyvät hetket pitää osata etsiä pienistä asioista. Helin rakkaus, läheisyys, pienet katseet ja kosketukset tekevät minut onnelliseksi. Minulle riittää sekin, että lauantai-iltana katsotaan yhdessä elokuvaa, syödään voileipiä ja juodaan teetä.

Aki: Totuus on kuitenkin, että elämä on turvallisempaa, kun rahaa on taskussa. Sen avulla meillä on nykyään varaa lomiinkin.

Alkuaikojen tiukkuus ei vaikuttanut parisuhteeseen. ”Päinvastoin, se yhdisti meitä entisestään”, Aki sanoo. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Työtä tauotta

Palsanmäkien työtahti on melkoinen. Televisio-ohjelman kuvauspäiviä on kolme viikossa ja meklauskeikkoja voi olla saman verran. Puhelin soi parhaimpina päivinä 60 kertaa. Ajokilometrejä kertyy 55 000 vuodessa.

Heli ja Aki tekevät työtä yhdessä. Lomaa toisistaan he eivät kaipaa vapaa-aikanakaan.

Aki: Pitkässä parisuhteessa oppii väistelemään. Aamuisin kuulen Helin askelten töminästä, onko hänellä hyvä vai huono päivä. Kun varpaat sorottaa tiettyyn suuntaan, on viisainta pitää suu kiinni.

Heli: Keikka-aamuina kohtaamme keittiössä viideltä, katsomme toisiamme silmiin ja nyökkäämme. Emme sano edes huomenta. Ajomatkat ovat yleensä hiljaisia. Hyvin vähän annan edes ajo-ohjeita, sillä Aki ei kestä komentelua.

Aki: Heli tekee päätökset salamannopeasti, mutta minä mietin ja harkitsen. Viimeksi olemme keskustelleet siitä, tehdäänkö talossamme remonttia seuraavan loman aikana.

Heli: Talomme on tehty 70-luvulla. Tähän mennessä on remontoitu työhuone, kylpyhuone ja vessa. Seuraavaksi olisi makuuhuoneen vuoro. Jonain päivänä ehkä toteamme, että tämä on meille kahdelle liian iso talo.

Aki: Olen tuumannut, että 55-vuotiaana voisin rauhoittaa työtahtia, jos talous antaa myöten. Voisimme myydä yrityksen ja tehdä vain meklauskeikkoja.

Terveydentila on tällä hetkellä hyvä, vaikka pieniä jomotuksia ja kolotuksia on siellä täällä. Heli käy hierojalla, mutta minä en ole koskaan käynyt enkä aio mennä. Käsirasvaakaan en käytä. Jos sitä tarvitsisin, olisi tuubi ollut valmiiksi käsivarressa jo syntyessäni.

Heli: Ehkä perustan myöhemmin lounasravintolan ja teen toista rakastamaani työtä, johon olen aikanaan saanut koulutuksen. Jotain työtä pitää joka tapauksessa tehdä leivän eteen sittenkin. Huutokauppa ei ole sellainen kultakaivos, että pystyisimme olemaan loppuelämän ajan mitään tekemättä. Emme osaisikaan.

Lomailua Espanjan Fuengirolassa

Heli ja Aki ovat parhaillaan Espanjan Fuengirolassa, jossa kuvataan Huutokauppakeisarin tulevia jaksoja kahden kuukauden ajan. Samalla he testaavat, sujuisiko tulevaisuudessa talvikuukausien vietto etelän lämmössä.

Pariskunta teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa vuonna 2015. Sekin suuntautui Fuengirolaan. Sen jälkeen he ovat lomailleet siellä kymmenkunta kertaa. Reilu vuosi sitten he testasivat Karibian risteilyä, mutta totesivat pitkät lentomatkat liian rasittaviksi.

Aki: Teimme työtä lähes vuorotta vuosia. Sitten rupesimme laittamaan jo syksyllä seuraavan vuoden kalenteriin muutamia lomia viikon pätkissä. Syyskuussa olimme viisi päivää Äkäslompolossa.

Heli: Siellä Aki nousi lavalle laulamaan yhdessä tangokuningas Jukka Hallikaisen kanssa.

Aki: Laulan karaokessa joskus, kun otan kuperkeikkaöljyä. Laitteet on kotonakin. Toisinaan laulamme naapureiden kanssa lauantai-illan pirskeissä. Helille en serenadeja laula.

Heli: Ne on toisenlaisia joikuja, joita minä kuulen. Akin runosuoni alkaa sykkiä, kun hän on oikein hävyttömällä päällä. Silloin hän laulaa kappaleita itse keksimillään sanoilla.

Aki: Lapissa myös ulkoilimme, paistoimme laavulla makkaraa, saunoimme ja vietimme aikaa ystävien kanssa. Saatamme nukkua päiväunetkin, mutta sohvalla löhöilijä en ole. Siinä käy aika pitkäksi.

Heli: Lähdemme joka päivä johonkin lomilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Meidän on yhä vähän vaikea olla suorittamatta. Meitä ei ole tehty olemaan paikallaan.

Aki: Työ ei ole koko elämä, mutta ei se ole rallattelukaan.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 10/18.