Kirjapaljastus: Jari Lindström kertoo, miten salainen operaatio sinisten perustaminen oli – Hotellikabinettikin varattiin salanimellä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Entinen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (sin.) kertoo elämäkerrassaan, miksi lähti perussuomalaisista kesällä 2017. © Matti Matikainen
Entinen ministeri Jari Lindström muistelee elämäkerrassaan Syvään päähän. Muistelmani perussuomalaisten jakautumista. Hän ei usko perussuomalaisten lähtevän hallitusvastuuseen.

Entinen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström, 54, (sin.) paljastaa tuoreessa Syvään päähän. Muistelmani -elämäkerrassaan yksityiskohtia perussuomalaisten jakautumisesta kahtia vuonna 2017. Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaisten nuivan linjan edustajat valtasivat tärkeimmät johtopaikat Jyväskylässä kesällä 2017 järjestetyssä puoluekokouksessa. Kokouksen tapahtumat johtivat lopulta puolueen hajoamiseen ja sinisten perustamiseen.

Jari Lindström kertoo kirjassaan huomanneensa kesken kokouksen, että paikalla oli tavallista enemmän ihmisiä, ja joillakin jäsenillä oli päällään Suomen Sisun paitoja. He olivat paikalla puheenjohtajaäänestyksen takia.

Lindström kirjoittaa pitävänsä selvänä, että uudet jäsenet olivat Halla-ahon ja nuivan linjan kannattajia. Hän arvelee, että uudet jäsenet on värvätty kokoukseen vain yhtä asiaa varten, ja kertoo kuulleensa huhuja, joiden mukaan jopa heidän matkansa kokouspaikalle olisi maksettu.

”Huhtasaari osaa manipuloida ihmisiä”

Kun puheenjohtajavaalin lopputulos selvisi, moni itki pettymyksestä. Halla-aho suositteli kiitospuheessaan varapuheenjohtajaksi Laura Huhtasaarta, mitä Jari Lindström pitää ”järkyttävänä ja anteeksiantamattomana virheenä”.

”Vasta valitun puheenjohtajan ei olisi pitänyt sotkeutua tuleviin valintoihin millään tavoin. En lainkaan arvannut, että Halla-aho arvosti Huhtasaaren osaamista niin paljon, että piti häntä sopivana ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Se oli minulle valtava yllätys.”

Varapuheenjohtajan paikkaan oli ehdolla myös Jussi Niinistö, puolueen suosittu ministeri. Jari Lindström arvelee, että Niinistön valinta olisi voinut vielä pitää puolueen kasassa. Huhtasaaren valinnan jälkeen Lindström päätti saman tien, että lähtee puolueesta ja on loppukauden ajan yksin omassa eduskunta ryhmässään. Hän kiistää, että olisi ollut suunnittelemassa omaa puoluetta.

Huhtasaari on poliitikko, joka ei edusta minulle sitä perussuomalaisuutta, johon itse olin aikanaan liittynyt. Olin nähnyt ja kokenut eduskuntaryhmässä hänen kiihkeytensä, jota voisi joissain asioissa kutsua jopa fanaattisuudeksi, enkä voinut käsittää hänen valintaansa. Sitä suuri yleisö tai hänen äänestäjänsä eivät tietenkään ole nähneet tai kokeneet. Hän osaa manipuloida ihmisiä puolelleen erittäin taitavasti”, Lindström kirjoittaa.

Lindström ei usko, että muut hallituspuolueet keskusta ja kokoomus olisivat kyenneet yhteistyöhön Brysselistä käsin puoluetta johtavan Halla-ahon sijaisen eli Huhtasaaren kanssa, vaan hallitus olisi kaatunut. Hänen mukaansa Halla-aho ja osa perussuomalaisista vaati hallitukselta toimintaa, joka olisi vaatinut Suomen perustuslain rikkomista.

Soini oli viimeinen lähtijä

Perussuomalaisista loikkaamista ja uuden eduskuntaryhmän perustamisesta Jari Lindström kuuli valtiosihteeri Samuli Virtaselta. Ryhmän perustaminen oli erittäin salainen operaatio. Perustamiskokouskin pidettiin Helsingissä hotellin kabinetissa, joka varattiin salanimellä Pufendorf, jottei kukaan osaisi epäillä mitään.

”Asian piti pysyä salaisena, eikä siitä saanut hiiskua sanaakaan ulospäin. Siksi oli ensiarvoisen tärkeää, keneltä kysytään kiinnostusta ja ennen kaikkea, miten kysytään. Jos epäiltiin, että henkilö ei ole aivan ”varma tapaus”, häneen ei ole otettu yhteyttä lainkaan.”

Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sen sijaan sai kuulla, että perussuomalaisten eduskuntaryhmästä oli lähtemässä kansanedustajia. Sipilälle oli kerrottu ainakin se, että kaikki ministerit ja puhemies Maria Lohela olivat jättämässä perussuomalaisia.

Entinen puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini oli Lindströmin mukaan viimeinen lähtöpäätöksen tehnyt, eikä hänellä ollut roolia uuden puolueen perustamisessa.

Jari Lindström ja 19 muuta perussuomalaisten kansanedustajaa lähtivät puolueesta kesällä 2017. Lindströmin mukaan silloinen ulkoministeri Timo Soini oli viimeinen lähtöpäätöksen tehnyt.

Jari Lindström ja 19 muuta perussuomalaisten kansanedustajaa lähtivät puolueesta kesällä 2017. Lindströmin mukaan silloinen ulkoministeri Timo Soini oli viimeinen lähtöpäätöksen tehnyt. © MATTI MATIKAINEN

Entiset puoluetoverit eivät tervehtineet

Loikkauksen jälkeen osa perussuomalaisista kansanedustajista suhtautui kylmäkiskoisesti sinisiin.

”Heti tuoreeltaan osa heidän edustajistaan ei tervehtinyt ketään sinisten edustajaa. Osa vaihtoi puolta vastaan kävellessä eikä katsonut kohti”, Jari Lindström kirjoittaa.

Hän oli sinisten ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi. Lindström ei kuitenkaan kadu lähtöään perussuomalaisista, vaan pitää eduskunnasta putoamista parempana vaihtoehtona kuin perussuomalaisiin jäämistä.

Perussuomalaisten suosion hän arvelee jatkuvan: vain hallitusvastuuseen joutuminen voisi laskea äänimäärää.

”Siihen he eivät helpolla lähde. Jos ollenkaan. Kysyä sopiikin, tajuavatko muut puolueet tämän erikoisuuden? Siis sen, että perussuomalaisissa ei todellakaan ole erityistä halua hallitusvastuuseen. Enkä usko perussuomalaisten eduskuntaryhmän pitävän tätä minään ongelmana itselleen.”

Halla-ahoa Jari  Lindström pitää pikemminkin keulakuvana kuin todellisena johtajana. Toisaalta hän kertoo Soinin olleen johtajana lähes diktaattorimainen.

Soiniltahan kysyttiin kantaa kaikkeen, mitä puolueessa tapahtui tai luultiin tapahtuneen. Sekään ei ollut hyvä tapa johtaa. Se oli raskasta ja antoi kuvan autoritäärisestä johtamisesta. Ja kiistaton totuus onkin, että Soini oli se, jonka sana oli usein viimeinen. Ja ensimmäinen”, hän kuvailee.

Hän uskoo, että jos johtaja ei ota kantaa mihinkään, ennen pitkää valta luisuu hänen käsistään. Halla-ahon seuraajaksi Lindström veikkaa Laura Huhtasaarta tai Riikka Purraa.

Tappouhkauksia ja satoja vihaviestejä

Jo paikallispolitiikan ensimmäisinä vuosina Lindström sai huomata politiikan raadollisuuden. Kuntavaaleissa ehdolla ollut henkilö oli kiinnostunut Kouvolan opetus- ja kasvatuslautakuntapaikasta, ja Lindström antoi piirijärjestön puheenjohtajana ymmärtää ”jotain, minkä hän käsitti lupaukseksi.” Myöhemmin paikka meni kuitenkin ryhmän uudelle puheenjohtajalle.

Jari Lindströmin nimeämä mies ei hyväksynyt päätöstä, ja suuttui siitä erityisesti Lindströmille.

”Olin saanut ensimmäisen vihamieheni, ja katkeran sellaisen. Tekijämies soitteli minulle useaan otteeseen humalassa ja tuli vaalitilaisuuksiin kyselemään tarkoituksella hankalia kysymyksiä. Nähtävästi Tekijämies kantaa minulle kaunaa edelleen, sillä hän arvostelee minua paikallislehtien keskustelupalstoilla.”

Ministeriaikana Lindströmille sateli vihaista palautetta etenkin aktiivimallista, ja ero perussuomalaisista aktivoi myös kansalaiset antamaan palautetta sähköpostitse, tekstiviesteillä, sosiaalisen median kautta, kirjeillä ja myös kasvokkain.

Kirjassaan Lindström kertoo tavanneensa satoja ihmisiä, joiden palaute oli pääosin kiukkuista. Yleisötilaisuuksissa saattoi olla yhtä aikaa kymmeniä vihaisia ihmisiä ministeriä vastassa.

”Huutoon ja kiukkuun saa tottua, jos lähtee mukaan, ja varsinkin, jos on oikeasti päättämässä asioista, eikä vain vastustamassa päätöksiä. Kansalaispalaute oli monenkirjavaa.”

Lopulta Jari Lindström joutui vaihtamaan henkilökohtaisen puhelinnumeronsa salaiseksi.

Viestien joukossa oli myös tappouhkauksia, joista Lindström teki rikosilmoituksia. Lindström pyysi vaimoaan olemaan avaamatta kotiin tulevaa postia yksin.

”Yksi saamistani postipaketeista, jonka kaltaisia tuli usealle ministerille, sisälsi jotain outoa jauhetta. Onneksi se osoittautui vaarattomaksi.”

Jari Lindströmin elämäkerta Syvään päähän. Muistelmani julkaistiin keskiviikkona 20. toukokuuta.

Lue myös: Halla-ahon puheenjohtajuus repi perussuomalaiset kahtia – Persujen kovimmat vaikuttajat loikkasivat Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmään

X