Jari Sillanpää nousi synkistä vesistä vuosien jälkeen – ”Ehkä minulle julkisuuteen palaaminen on tapa voittaa omia pelkojani”

Jari Sillanpää on elänyt valintojensa vuoksi elämänsä rankimpia vuosia. Niiden aikana on ollut aikaa miettiä, mitä tapahtumat ovat opettaneet.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Viihdeartisti Jari Sillanpään koti Vihdissä on tulvillaan muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. ”Tällä hetkellä tunnen olevani kotonani täällä, luonnon keskellä ja pimeydessä. En kaipaa baarielämää”, hän sanoo.

Jari Sillanpää on elänyt valintojensa vuoksi elämänsä rankimpia vuosia. Niiden aikana on ollut aikaa miettiä, mitä tapahtumat ovat opettaneet.
(Päivitetty: )
Teksti:
Pirjo Kemppinen

Kallion päällä seisovalla talolla on historiansa. Se siirrettiin rajan taakse jääneeltä Terijoelta nykyiselle paikalleen Vihtiin 1940-luvun puolivälissä.

Menneisyytensä on sen asujallakin, viihdetaiteilija Jari Sillanpäällä.

Seuralle antamassaan haastattelussa hän kertoo ensimmäisen kerran, minkälaisia tunteita ja ajatuksia on käynyt läpi olohuoneen pellavaisen sohvan uumenissa. Viisi viime vuotta ovat olleet Sillanpään rankimmat – itseaiheutetuista syistä.

Toisenlaiset uutiset

Luulajan lapsikuorossa laulaneen ujon pojan unelmat toteutuivat. Jari Sillanpää kruunattiin Seinäjoella tangokuninkaaksi vuonna 1995. Sitä seurannut esikoislevy on yhä Suomen myydyin äänite.

Tuli päärooli musikaalissa, voitto kansainvälisessä laulukilpailussa ja Syksyn Sävel -kilvassa, edustus Eurovision laulukilpailussa, lava-ja festivaaliesiintymisiä sekä konserttikiertueita.

Sillanpää palkittiin Tango-Finlandialla ja Iskelmä-Finlandialla sekä useilla Emma-pysteillä. Vuonna 2014 yleisö äänesti hänet television Tähdet, tähdet -viihdeohjelman voittajaksi.

Sitten alkoivat toisenlaiset uutiset.

Syyskuussa 2017 Jari Sillanpää jäi kiinni autolla ajosta huumausaineen, metamfetamiinin vaikutuksen alaisena. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet tammikuussa 2018 viiteenkymmeneen päiväsakkoon, joista taiteilijan tuloilla kertyi lähes 24 000 euroa.

Pari kuukautta tuomion jälkeen, maaliskuussa 2018, hän jäi kiinni huumausaineista toisen kerran, kun hänen matkatavaroistaan Thaimaasta palatessa löydettiin metamfetamiinia.

Tutkinnassa huumausainerikoksen todettiin ulottuneen vähintään vuoteen 2014 saakka. Kymmenen kuukauden ehdollinen vankeustuomio annettiin kesäkuussa.

Maaliskuussa 2020 Jari Sillanpää tuomittiin käräjäoikeudessa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä 45 päiväsakkoon. Hänen matkapuhelimellaan oli kuvattu tietokoneen ruudulta video, jossa aikuinen mies on sukupuoliyhteydessä pienen lapsen kanssa. Lisäksi puhelimella oli otettu tietokoneen ruudulta kahdeksan valokuvaa, joissa aikuinen kohdistaa seksuaalista toimintaa pieneen lapseen.

Syyte lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin.

Sillanpää ei valittanut tuomioista, mutta sai lievennystä viimeisen sakkorangaistuksen rahasummaan. Käräjäoikeuden tuomio päiväsakon määrästä perustui vuoden 2018 verotietoihin. Hovioikeuden käytettävissä olivat vuoden 2019 tiedot, jotka olivat merkittävästi edellisvuotta pienemmät. Sakkorangaistuksen kokonaissumma laski noin 15 500 eurosta noin 8 300 euroon.

Jari Sillanpää

”Tietyllä tavalla olen addikti. Minussa on jokin reikä tai tyhjyys, jota yritän täyttää. Ehkä se on ikuinen hylätyksi tulemisen pelko”, Jari Sillanpää sanoo. © Tommi Tuomi

Häpeä ja ihmispelko

Tapahtumien, oikeudenkäyntien ja niitä käsitelleen julkisuuden keskellä Sillanpää koki joutuneensa nurkkaan. Hän antoi joitain lausuntoja, joita nyt pitää osin harkitsemattomina.

Sitten hän vaikeni kokonaan.

”Pahimpien päivien aikana käperryin sikiöasentoon kotona ja voin todella huonosti. Näin itseni makaamassa aivan kuin kaivon reunalla. Katsoin alas mustuuteen ja ajattelin, että jos menen tuonne, sieltä voi olla jopa mahdotonta päästä ylös. Se oli elämäni pelottavin mielikuva.”

Myös häpeä oli musertava.

”Tunsin ihmispelkoa. Jos joku kadulla katsoi minua vakavana, olin varma, että hän inhoaa minua.”

Enää Jari Sillanpää ei koe niin. Silti menneisyydestä puhuminen jännittää.

”Olen tosi epävarma siitä, miten repiä vyyhti auki julkisuudessa”, hän sanoo.

Sillanpää myöntää käyttäneensä huumeita vuosina 2014–2018. Ensimmäisen kerran hän kokeili niitä Thaimaassa erottuaan pitkäaikaisesta kumppanistaan.

Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan materiaalin hän kuvasi kännykällään vuonna 2017.

”Osallistuin huumepäissäni kotona tietokoneelta käsin Zoom-sovelluksen kautta homomiesten verkkotapaamiseen. Yhtäkkiä yksi osallistujista näytti kaikille kyseisen videon. Pelästyin, koska huumeisilla aivoillani kuvittelin sen tallentuvan tietokoneelleni. Päätin kuvata muka todisteen, joka kertoo, miten se sinne on päätynyt.”

Kun Sillanpää seuraavana iltapäivänä tokeni, hän muisti tallenteen ja poisti sen. Myöhemmin poliisi kaivoi videon esille.

”Kaikessa kauheinta on ollut se, että jotkut ovat kuvitelleet minun olevan seksuaalisesti kiinnostunut lapsista. Lapset edustavat minulle iloa, rehellisyyttä ja puhtautta. Olen aina sanonut rakastavani lapsia. On surullista, jos en enää voi sanoa niin ilman, että se yhdistetään johonkin sairaaseen. Tuomitsen kaikenlaisen pakottamisen aikuistenkin keskuudessa. Sellainen on hyvin kaukana minusta.”

Vaikeita kysymyksiä

Sillanpäälle esitetyistä kysymyksistä on näinä vuosina toistunut useimmin kaksi.

Ensimmäinen on: ”Kaduttaako?” Vastaus on ei.

”Jos olisin tehnyt jollekin jotain pahaa, olisi katumukseen aihetta. Tai jos olisin pilannut jonkun keikoistani, voisin vaikka ryömiä katuen kaikkien edessä.”

Huumeiden sävyttämiä vuosia Jari Sillanpää kuvaa mielenkiintoisiksi, sekopäisiksikin mutta muita vahingoittamattomalla tavalla. Vahinkoa hän teki vain itselleen.

”En olisi ollut Zoom-tapaamisessa tai kuvannut videota, ellen olisi ollut huumeissa.”

Hän ei suosittele huumeiden käyttöä kenellekään, vaikka ei omaa historiaansakaan kirjoittaisi toisin.

”Pitkässä juoksussa huumeet ovat ehdottomasti väärä valinta, sillä ne vievät turmioon. Jos olisin antanut niille koko käden, minua ei ehkä enää olisi tai olisin rapakunnossa. Nouseminen voisi olla vaikeaa, ellei mahdotonta. Siksi lopetinkin.”

Sitten se toinen kysymys: ”Haluatko pyytää anteeksi?”

”Se olisi minusta tekopyhää. Ainoastaan, jos olen jonkun mielestä loukannut häntä käytökselläni, pyydän anteeksi, mutta sellaisesta kukaan ei ole minua syyttänyt.”

Sillanpäästä on tuntunut pahalta kuulla, että jotkut fanit ovat pettyneet häneen. Hän muistuttaa, ettei julkisuudessa esiintyvä ihminen ole täydellinen.

”En ole halunnut olla jalustalla tai kenenkään esikuva. Haluan olla vain ihminen.”

Sen vuoksi hän ei tee lupauksia, joita ei kenties voi pitää.

”Olen ylpeä siitä, että olen ollut tupakoimatta kolme kuukautta. En kuitenkaan sano, etten enää ikinä polta.”

Sama pätee huumeisiin.

”Vain sen voin sanoa, ettei huumeiden käyttö anna minulle mitään tänä päivänä. Tiedän, mitä se on, eikä se houkuta.”

Sillanpää ajattelee yhä samoin kuin vuonna 2009 Seuran haastattelussa.

Jari Sillanpää kotonaan Vihdissä.

Jari Sillanpää kertoo isänsä nuorena yöpyneen yksin saaressa voittaakseen pimeän pelkonsa. ”Ehkä minulle julkisuuteen palaaminen on tapa voittaa omia pelkojani”, hän sanoo. © Tommi Tuomi

Vääristä valinnoista voi oppia

”Joskus tiedän jo valinnan hetkellä valitsevani väärin”, sanoi Jari Sillanpää Seurassa vuonna 2009.

”Sen vuoksihan olemme täällä, suorittamassa annettuja tehtäviä ja oppimassa jotain”, hän perusteli tuolloin.

Sillanpää ajattelee yhä niin.

”Meille tarjotaan mahdollisuuksia joko ymmärtää, oppia ja mennä eteenpäin tai jäädä lyömään päätä seinään.”

Kun otsikoihin tuli sittemmin hylätty syyte lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuonna 2019, Sillanpäällä oli keikka Joensuussa. Hän tunsi kauhua astuessaan lavalle mutta näki täyden salillisen osoittavan seisaallaan suosio­taan.

”En voinut kuin itkeä. Se rakkauden määrä oli huikea.”

Väistämätöntä kuitenkin oli, että keikkoja peruuntui. On mahdotonta sanoa, mikä tilanne olisi ollut ilman koronapandemiaa, joka viimeistään vei suurimman osan työmahdollisuuksista.

Joka tapauksessa oli aikaa kaikenlaisille ajatuksille.

Sillanpää alkoi seurata videoiden jakamiseen kehitetyssä TikTok-sovelluksessa muutamaa terapeuttia, jotka jakavat mielenhallintaan ja itsetutkiskeluun ohjaavia neuvoja. Hän harkitsi myös ottavansa henkilökohtaisesti yhteyttä johonkin heistä.

”Varsinkin aikana, jolloin pelkäsin vieraiden ihmisten kohtaamisia, mietin hakeutumista terapiaan. Olisi hienoa saada työkaluja oman mielen käsittelyyn.”

Tärkeimmät keskustelukumppanit ovat kuitenkin olleet läheiset, jotka ovat olleet vankkumattomina Sillanpään rinnalla.

Jari Sillanpää kotonaan Vihdissä.

”En ole halunnut olla jalustalla tai kenenkään esikuva. Haluan olla vain ihminen”, Sillanpää sanoo. © Tommi Tuomi

Uusia alkuja

Jari Sillanpään rintaan on tatuoitu Ganesha, hyvän onnen, viisauden ja älykkyyden jumala, joka edustaa uusia alkuja. Sellaisten edessä hän tavallaan on.

Kolme vuotta sitten hän muutti Helsingistä Vihdin taloon, joka aiemmin oli vapaa-ajan käytössä. Rauha luonnon keskellä tuntuu tällä hetkellä hyvältä.

”Olen pääsemässä vaikeiden vuosien yli. Elämänilo, nauru ja herkkyys ovat palaamassa.”

Sillanpää siteeraa alun perin ruotsinkielisessä Så som i himmelen (Niin kuin taivaassa) -musikaalissa kuultua Gabriellan laulua:

”En ole koskaan unohtanut kuka olen

annoin sen vain nukkua

ehkä minulla ei ollut valintaa

vain tahto jäädä…”

Mikä on ollut vaikeiden vuosien tarkoitus? Mitä niistä on pitänyt oppia?

Sillanpää vaikenee hetken.

”En ehkä vielä tiedä sitä. Tai ehkä minun piti kaatua syvälle, tippua kovaa ja korkealta huomatakseni, että minut hyväksytään omana itsenäni ja virheellisenä.”

Menneisyyttä hän ei halua unohtaa. Tulossa on uutta musiikkia, jossa sitä käsitellään.

”Haluan, että tuleva kappale kuvastaa aidosti ja rehellisesti vaikeaa aikaa elämässäni mutta antaa myös lohtua. Ei mitään ruikutusta, vaan viesti siitä, että ongelmista selviää.”

Konserttikiertue Suomi-hitit käynnistyy 30. syyskuuta. Työn alla on neliosainen dokumenttisarja Sillanpäästä nuoruudesta tähän päivään.

”Mutta olenko sama Jari kuin viisi vuotta sitten? Ehkä en ole enää yhtä spontaani, vaan jollain tavalla varovainen. En tiedä, onko kyse iästä vai eletyistä kokemuksista, mutta toivottavasti olen vähän entistä fiksumpi ja kypsempi.”

Saat sen mistä luovut.

Sillanpään motto on peräisin terapeutti Tommy Hellsteniltä.

”Nuorena juoksin päämäärien perässä. Olin esimerkiksi maalannut itselleni vision siitä, että kansainvälinen mallitoimisto löytää minut jostain kahvilasta. Näin ei käynyt ja menin töihin laivalle. Olin luopunut unelmastani, kun sinne tuli lontoolaisen mallitoimiston kykyjen etsijä. Hän tarjosi sopimusta, mutta valitsin lopulta sitä varmemman työn ja jäin laivalle.”

Sillanpää miettii hetken.

”En tiedä, olenko edes luopunut unelmien perässä juoksemisesta, mutta ainakin ymmärrän, mitä motto tarkoittaa.”

 

Juttua on muokattu sunnuntaina 25.9. kello 20:44. Tekstistä on poistettu kohta: ”Vastikään hän lupautui Thomas Nostradamuksen rooliin musikaaliin Something rotten!, joka esitetään ensimmäistä kertaa Suomessa ruotsiksi Turun ruotsalaisessa teatterissa vuoden 2023 syksyllä.”

Jari Sillanpää oli Arto Nybergin haastateltavana suorassa lähetyksessä sunnuntaina 25.9. Yle TV1-kanavalla. Hän kertoi saaneensa tiedon musikaaliroolin perumisesta 21.9., samana päivänä, jolloin hänen haastattelunsa julkaistiin Seurassa.

X