Jari Sinkkonen matkustaa harrastuksensa parissa maailmalla: ”En tiedä mitä olisin ilman musiikkia”
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen rakastaa musiikkia ja lukemista. Molemmat ovat kulkeneet mukana hänen elämässään lapsesta saakka.
Jari Sinkkonen ei tiedä, missä olisi ilman taidetta. Lukeminen ja ooppera ovat Sinkkoselle sydämen asia.
Taiteen merkitys lastenpsykiatri Jari Sinkkosen elämässä on iso.
Hän aloitti 11-vuotiaana huilun soittamisen, joka on jatkunut näihin päiviin asti. Sinkkonen on ollut muun muassa maineikkaan italialaishuilisti Severino Gazzellonin oppilaana.
Ylioppilaskeväänä oli valinnan paikka – jatkaisiko musiikin parissa vai tekisikö jotakin muuta.
”Hain lääkikseen, enkä päässyt. Aloitin valtsikassa, jonka lopetin heti alkuunsa, kun pääsin opiskelemaan Sveitsiin syksyllä 1969. Lääkintöhallitus julkisti sinne avoimia paikkoja”, Jari Sinkkonen muistelee.
Hänen lapsensa ovat kaikki päätyneet aloille, joita Sinkkonen on raapaissut. Yksi on valtiotieteen dosentti, toinen jazzmusiikin maisteri ja kolmas lääkäri.
”Kun kaksi olivat valinneet uransa ja opiskelivat, sanoin yleisellä tasolla, että olisi hirveän somaa, jos meidän lapsistamme joku olisi lääkäri. Ihan vaan vinkkinä. Hirveän hauskaa.”
Sinkkonen myöntää, että ei tiedä mitä olisi ilman musiikkia.
”Musiikki on niin oleellinen osa minua. Soitan edelleen, mutta se vaatii nykyään syyn. Soitin Tapiolan kirkossa Pyhäinmiesten päivänä. Oopperaan olen aika perehtynyt ja nähnyt hirveän paljon esityksiä.”
Ooppera vie maailmalle
Jari Sinkkonen kertoo matkustavansa esitysten perässä Eurooppaan, pääasiassa Saksaan, Ranskaan ja Hollantiin katsomaan esityksiä. Suomalaiset produktiot ovat hänen arvionsa mukaan kansainvälistä tasoa.
Kaija Saariahon ja Sofi Oksasen tuoreen Innocencen hän ehti käydä katsomassa kahdesti Suomen Kansallisoopperassa. Esitykset olivat loppuunmyyty pian ensi-illan jälkeen.
”En ole törmännyt moderniin oopperaan, joka näin yksimielisesti saisi pelkkää kiitosta. Molemmat tyttäreni kävivät katsomassa, mutta myös sellaiset ketkä eivät yleensä käy katsomassa oopperaa, ja kaikki ovat olleet todella vaikuttuneita. Kokonaisuus, sekä Oksasen libretto että Saariahon musiikki. Se on mestariteos.”
Suomen Kansallisoopperan Innocencea esitettiin loppuunmyytynä vuoden 2022 lopussa. © Ilkka Saastamoinen / Suomen Kansallisooppera
Muutama vuosi sitten Sinkkonen sai kipinän kirjoittaa klassisen musiikin säveltäjistä kirjan. Häntä innoitti keskustelut musiikkitoimittaja Lotta Emanuelssonin kanssa – he johdattivat yhdessä RSO:n konsertin kuulijoita kulloisenkin illan teemaan.
”Hän jututti minua Beethovenin kuuroudesta. Totta kai tiesin, että hän oli loppukautensa kivikuuro, mutta en tiennyt hirveän paljon muuta. Se oli vähän noloa ja ajattelin ottavani selvää.”
Hän kirjoitti Nerouden lähteellä – Suurten säveltäjien hauras elämä -teoksen (WSOY, 2015), jonka teemana on säveltäjien somaattiset sairaudet.
”Siellä on Mozartin sairastelut, Bachin kaihileikkaus, Chopinin keuhkotauti, Lisztin sydämen vajaatoiminta ja muut. Varmaan lintsasin lääketieteen historian tunneilta, kun piti opiskella, miten tavattoman nuorta lääketiede on. Ensimmäiset antibiootit tulivat 30-luvulla, eikä tulehduksista tai kupasta ymmärretty silloin vielä mitään.”
”Kirjoja kannattaa lukea ja niitä voi jopa kirjoittaa”
Jari Sinkkonen sanoo olleensa onnekas lapsi. Hänellä oli rakastavat vanhemmat, mikä ei aina ole itsestään selvää.
Sinkkosen äiti oli kansakoulun opettaja ja isä metsuri. Äiti oli vastuussa Kunnasniemen kyläkirjastosta, jonne tilasi kirjoja. Sinkkosen oli helppo hakea luettavaa itselleen.
”Isäkin luki, mutta äiti enemmän, harrastaen myös runonlausuntaa. Siitä lähti ajatus, että kirjoja kannattaa lukea ja niitä voi jopa kirjoittaa.”
Sinkkonen tunnustautuu kaikkiruokaiseksi lukijaksi. Kiireiseen syksyyn kuului paljon juna- ja bussimatkoja, mikä tarkoittaa käytännössä viihteellisemmän kirjallisuuden ja dekkareiden lukemista.
”Luin Camilla Greben uusimman, joka oli todella hyvä. Hän parantaa kuin sika juoksuansa, ne ovat enemmän kaunokirjallisuutta kuin dekkareita. Juoni on jännittävä, mutta sitä rupeaa oikeasti miettimään oikeaa ja väärää, rajoja ja niin päin pois.”
Viimeisempänä menossa oli Peter Frankopanin Silkkitiet, sekä keväällä syntymäpäivälahjaksi saatu Ciceron Kirjeitä. Viime aikoina Sinkkonen on lukenut vaimonsa kanssa myös Elizabeth Stroutin tuotantoa, josta molemmat ovat pitäneet todella paljon.
Jari Sinkkonen on tuore isoisä, mutta hänellä ei ole suunnitelmia mennä hääräämään lapsen ja vanhempien välille. © Tommi Tuomi
Lue myös: Jari Sinkkonen nauttii vihdoin omasta isoisyydestä: ”Olen aina ollut heikkona vauvoihin”